torstai 22. joulukuuta 2011

Koirien hieronta

Keskiviikkona Milli ja Nano pääsivät ensimmäistä kertaa hierojalle. Pitkään asia on ollut harkinnassa, mutta ajan ja rahan puutteen ja ihan saamattomuuden takia en ole aikaisemmin saanut niitä vietyä. Lisäksi asiasta on keskusteltu varsinkin äidin kanssa, virallisesti kun koirat on äidin nimissä. Kotona kommentit on kuitenkin olleet vähätteleviä hieronnan tarpeellisuudesta, joten käytin sitten koirat itse.

Aamulla pakkasin koirat autoon ja suunnattiin haakemaan Kati koirineen mukaan. Koirille laitettiin vielä takit päälle ennen autoon laittoa, etteivät palellu odottaessaan autossa odotellessaan. Autossa oli myös lämmöt päällä, joten ei koirilla kylmä varmasti päässyt tulemaan.

Ensimmäisenä oli vuorossa Milli. Ensiksi Milli vähän ihmetteli että minne sitä tultiin, mutta sopeutui nopeasti uuteen paikkaan. Aluksi katsottiin Millin asento seisoessa ja istuessa. Sen perusteella fysioterapeutti päätti kumman kyljen hoitaa ensiksi. Milli on pienestä asti totutettu käsittelyyn, joten sen sai helposti pysymään kyljellään maton päällä. Fys.terapeutti hieroi Millin tarkasti ja tutki mitkä paikat on kipeänä ja jumissa. Etuosa oli kuulemma kipeä, alaselkä ja pakarat todella kipeät. Lonkkien kuvauttamista suositteli, mutta sanoi että hyvin kipu saattoi olla täysin lihas peräistä. Agilityyn käytettävä koira olisi joka tapauksessa hyvä kuvauttaa. Selkä hierottiin ja hoidettiin laserilla, alaselkään laitettiin molemmille puolille yhdet akupunktio neulat. Oli ihana katsoa, kun ensin näki että sattui ja sitten kun kipu helpotti :). Neulojen laittamisen jälkeen Milli rentoutui täysin ja nukahtikin välillä. Hoidon loppuvaiheessa neulat poistettiin ja Milli heräteltiin, että fys.terapeutti sai katsottua loppuasennon. Meinasi olla vähän hankalaa, kun Milli oli niin "pöllyssä" akupunktiosta, että seisoi etutassut ristissä ja ilmeestä näki ettei ole ihan mukana siinä mitä tapahtuu :D. Saatiin Milli kuitenkin seisomaan, ja asento oli suoristunut alusta, oli nimittäin ennen hoitoa kierossa vasemmalle ja istuessa polvet oli eritasolla. Kotiin saatiin ohjeeksi harjoitella peruuttamista ja pitää takkia varsinkin treeneissä päällä. Treeneissä pitää myös seurata muutoksia hyppy-tekniikassa ja muussa menossa.


Nano oli vuorossa seuraavana. Fys.terapeutti antoi Nanon käydä ensin itse haistelemassa ja tekemässä tuttavuutta, antoi vinkiksi, että niin kannattaisi tehdä vieraidenkin kanssa. Voisi parantaa Nanon itseluottamusta. Samalla koko olemus voisi parantua ja koira nuorentua myös olemukseltaan. Pelkäsin etukäteen, miten Nano saadaan rauhottumaan hierottavaksi, mutta yllättävän nätisti se onnistui. Piti vain tarpeeksi jämäkästi kääntää Nano kyljelleen. Alemmasta etutassusta kun piti jonkin aikaa kiinni, ei Nano päässyt nousemaan, ja huomasi että on parempi vain hyväksyä tilanne. Nano ei ole oikeasti arka, se ei vain pidä siitä että vieraat ihmiset tulevat koskemaan, joten se on oppinut araksi. Se on huomannut, että sillä tavalla se pääsee helpommin pois vaikeista tilanteista. Luonnetestin jälkeen siihen on kuitenkin tullut muutos ainakin omalla kohdallani ja Nano on joutunut kohtaamaan tilanteita itse. Sitä on auttanut paljon, kun se huomaa selviävänsä itsekkin. Nano tosiaan rauhoittui hierottavaksi ja laser-hoito näytti auttavan myös sitä. Nanon kanssa kotiin saatiin ohjeiksi painonpudotuksen jatkamisen sekä painonsiirto harjoitukset ja etuosan venytykset lenkin jälkeen. Viimeaikaisissa treeneissä ilmennyt keppi-ongelma saattaa kuulemma myös johtua kivusta. Pitää muistaa seurata jatkossa menoa tarkemmin.


Meidän koirien jälkeen oli vuorossa vielä kaikki kolme Katin koiraa, joten aikalailla koko päivä hierojalla meni.


Kokemus oli todella opettavainen ja hyödyllinen. Keväällä koitetaan saada uusi aika molemmille koirille :).


Ps. Kynsiä leikatessa liian pitkälle menneen kynnen verenvuodon saa kuulemma lopetettua kuumentamalla lusikan vartta liekissa ja painamalla sen kynnen päähän. Pitää vain olla todella varovainen, ettei osu mihinkään muualle kuin kynnen päähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti