maanantai 26. maaliskuuta 2012

Agi-treenit 25.4. ja Aapo kylässä

Lauantaina koirat saivat pojan vieraakseen, kun pikkuveljen kummit tulivat perheensä ja koiransa kanssa käymään. Milli ja Nano ei oikeen osanneet arvostaa niiden reviirille tullutta poika koiraa, vaan hampaita näytettiin Aapolle aika ahkerasti. Aapo on muutaman vuoden vanha welsh corgi uros. Se oli kyllä innokas tekemään tuttavuutta tyttöjen kanssa, sitkeästi koko päivän yritti, vaikka tytöt hampaitaan ahkerasti esittelivätkin. Suoran toiminnan tuottaessa huonon tuloksen, siirtyi Aapo väsytys taktiikkaan ja yritti tuijottaa tytöt, Millin varsinkin väsyksiin. Nano välillä meinasi tehdä lähempää tuttavuutta, mutta kun se aina katsoo Millistä mallia joka asiassa, niin se nytkin luuli, että pojille kuuluu näyttää hampaita. Monesti se sitten meni Aapoa haistelemaan, heilutti häntää ja näytti hampaita samaan aikaan... Melko sovussa vierailusta kuitenkin selvittiin ja nakkien avulla saatiin muutama yhteiskuvakin koko porukasta :).

Sunnuntaina mentiin treeneihin, sillä Vieläkään ei kumpikaan koirista ole aloittanut juoksuja. Viikonloppuna olisi kisat, saa nähdä joko sitten aloittavat... Treeneihin siis kuitenkin mentiin. Rakennettiin ihan mukava rata, jossa oli kaikki kontaktit. Ensiksi otettiin muutama irtoamisharjoitus. Nanolla meinasi olla ongelmia sillä jätettiin ensin nami radan päähän ja yritettiin mennä putki-kepit-rengas. Eihän se keppejä meinannut malttaa mennä millään, vaikka nami otettiin pois. Toiseen suuntaan mennessä ei ollut mitään ongelmaa. Ja kuka vielä väittää että ahnetta koiraa on helppo treenata? Millin kanssa ongelmia meinasi aiheuttaa keinu, sillä tuli jokin ihme pelko keinua kohtaan ja se aina vain kiersi sen. Saatiin lopulta keinukin kuitenkin onnistumaan. Millikin irtosi aivan älyttömän hyvin joka harjoituksessa :).

Rata oli melko suoraviivainen ja siinä ei ollut pahoja kikkailuja. Millillä oli älytön vauhti päällä, radalla se ei edes keinua muistanut pelätä, vaan meni sen tyylipuhtaasti ja vauhdilla :D. Nano meni myös todella hyvin ja nopeasti.

Viimeinen harjoitus oli 8:n esteen loppu-rallattelu. Yksi jaakotus siinä oli, mutta muuten oikein mukava rata. Millin kanssa ei ollut mitään ongelmaa ja vauhtiakin riitti hyvin. Nano taas on oppinut että kontakteilta saa nameja, joten niiden vetovoima on melko suuri verrattuna muihin esteisiin. Pitää yrittää muistaa se kisoissakin... Nytkin Nano piti saada A:n alla olevaan putkeen. Muutaman kerran rata jouduttiin aloittamaan alusta, että rata saatiin oikein. Toinen ongelma oli kun itse menin radassa sekaisin, yhdessä kohdassa olin useammankin kerran ihan pihalla minne pitäisi mennä. Nano ei onneksi välittänyt asiasta :D.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Agi-treenit 18.3.2012

Koirilla ei ole vieläkään alkanut juoksut, joten mentiin sunnuntaina käymään treeneissä. Rata koostui kahdesta samansuuntaisesta suorasta pitkästä putkesta ja niiden vieressä molemmilla puolilla olevista yhteensä kuudesta hypystä. 

Minit aloitti tällä kertaa, heti ”vauvojen” jälkeen, jotka hyppäsivät 20 senttisiä hyppyjä :). Nanon kanssa siis menin ensin. Nano kuunteli aivan älyttömän hyvin ja melko nätti nolla-rata saatiin tehtyä. 15 hypyllä Nano vähän joutui kysymään minne mennään, sillä olin itse jäljessä, mutta muuten mentiin nätisti. Kouluttajakin ihmetteli miten pienen käännöksen Nano teki 13 hypyn jälkeen, kun kerroin sille kuulemma vasta juuri ennen hyppyä että pitää kääntyä :D. Oon kuulemma saanut oikeanlaisen asenteen Nanon kanssa menemiseen, tarpeeksi jämäkkä ja määrätietoinen käskytys yhdistettynä tarpeeksi nopeaan vauhtiin ;).

Millin kanssa ei ihan niin hyvin ensimmäinen rata mennyt, se onnistui 8 putken kohdalla menemään väärään putkeen. Heti kun saatiin ensimmäinen kerta juostua, käski kouluttaja aloittamaan radan alusta, Milli oli nimittäin neljännellä putkeen meno kerralla kuulemma kunnolla herännyt tekemiseen ja siitä haluttiin ottaa kaikki irti. Toinen rata menikin huomattavasti ensimmäistä paremmin, Millillä oli oikea asenne ja vauhti päällä ja saatiin tehtyä nätti ja nopea puhdas rata :). Lopetetiin siihen sillä kertaa, ettei onnistuta pilaamaan Millin hyvää meininkiä.

Kaikkien mentyä kertaalleen, otettiin taas nopea kisanomainen kierros. Sillä kerralla Nano katosi näkyvistä ennen 15 hyppyä, mutta ei silti millekkään väärälle esteelle ehtinyt. Milli taas teki parhaan ratansa aikoihin ja siitä näki selvästi että se nautti radan menemisestä ja tehtiin nopein rata pitkään aikaan :). Palkkakin oli kyllä sen mukainen ;)

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Active Dogs 25. - 26.2.2012

On ollut niin hyvä kisa-putki päällä, joten ilmoitin koirat activen kisoihin Martinniemeen. 2-luokan radat oli sunnuntaina, eikä lauantaina,
kuten yleensä, joten ei töiden kanssakaan tullut ongelmaa. Vielä kun kisapiakalla piti olla vasta puoli yhden aikoihin, joten ei tarvinnut
älyttömän aikaisin herätäkkään ja rauhassa ehti Syötteeltä ajella Martinniemeen. Jotain hyötyä kakkosluokassa olosta. Ajo-ohjeet oli mukavan simppelit, Syötteeltä Oulua kohti, ensimmäisistä liikennevaloista oikealle ja hallin kohdalla oikealle.
Tino tuli mukaan koiria pitämään. Katin piti tulla kuvaamaan, mutta sairastui ja ei päässyt paikalle, onneksi Sirpa kuitenkin tuli joten saatiin radat talteen. Videot tulevat myöhemmin.
Hallilla oltiin hyvissä ajoin ja ehdin hyvin käydä lämmittelemässä koirat ja tutustua paikkaan tarkemmin. Tilat olivat hienot, koiien häkit sai jättää hallin yhteydessä olevan koulun luokkaan ja siellä oli myös kanttiini. Halli oli lämmin ja pohjana ollut keinonurmi pohja oli pitävä ja mukavan pehmeä.
Hallissa vapaana oleva tila oli niin pieni että sinne ei saanut koirien häkkejä tuoda, mikä oli harmi, sillä Millin ja Nanon vuorot olivat niin lähekkäin, että toista ei voinut viedä häkkialueelle toisen ollessa radalla, joten Tino joutui odottamaan ulkona, eikä nähnyt ratoja.
Kuulutukset toimi hallilla hyvin, kaiuttimia oli hallissa, kanttiinissa ja ulkona, joten lämmittelylenkilläkin kuuli missä vaiheessa kisat oli menossa.
Halli oli pitka ja kapea, joten katsojille oli paikka toisessa kapeassa päädyssä, että rata mahtui halliin. Päädyssä oli korkea katsomo, joten kaikki kuitenkin näkivät radan estottomasti ja kuvaaminenkin onnistui helposti.
Radan vieressä oli automaattinen tulostaulu, josta nöki seuraavana vuorossa olevat koirakot, edellisen koirakon ajan, sen hetkisen tulos-tilanteen ja muutaman edellisen koirakon tuloksen. OKK:lla kun lähinnä ajanoton suhteen toivotaan, että se edes jotenkuten toimisi koko kisa-viikonlopun ajan...

Hallille tullessa nähtiin Saffia ja Emppua ja kuultiin että hekin olivat aamulla nousseet kakkosiin :D.

Millin kanssa menin ensiksi F- eli hyppy-radan. Lähdössä Milli vilkuili selkänsä taakse, mikä ei ole koskaan hyvä merkki, sillä Nano ja Tino olivat hallissa katsomon takana.
Alusta asti Milli oli haluton hyppäämään, pysähteli esteiden eteen ja sitä piti erikseen käydä käskyttämäss usealla hypyllä. Täytyy myöntää, että itselläkin meni maku jossain vaiheessa rataa koko hommaan, ja ei sitä täysillä jaksanut panostaa ja kannustaa enää loppu-radasta. Liekkö uusi halli, outo pohja, erilaiset esteet ja edellisessä kisassa tapahtunut hyppyyn törmäys vaikuttanut asiaan.


Nanon kanssa hyppy-rata meni sitä vastoin erinomaisesti ja Nano saikin ensimmäisen nollansa kakkos-luokassa ajalla 33.46, tuloksena -3.54 ja sijoitus 3.
Nano on normaalissa elämässä herkkä ja vähän vellip*erse tietyssä mielessä. Agilityssä taas Nano on aivan eri koira, se menee, tekee omia ratkaisujaan radan suhteen ja pysyy niissä jos ei ehdi itse kertoa oikeaa estettä ensin. Sitä pitää komentaa radalla melko kovasti ja tiukasti ja se on herättänyt vähän ihmetystä joissain katsojissa. Kotona ei voisi kuvitellakkaan puoliksikkaan niin kovasti komentavansa, eihän Nano raukka uskaltaisi tehdä mitään sen jälkeen. Agilityssä se ei vähempää edes huomioi :D.


Ratojen välillä oltaisiin Tinon kanssa menty kanttiiniin kahville, kun aamupala pöydästä oltiin mökillä lähdetty, mutta olivat ehtineet jo kanttiini laittaa kiinni, vaikka kaksi kakkosluokan kisaa oli vielä kisaamatta :(...

Rataan tutustumiset aloitettiin aina heti kun rata oli saatu rakennettua, joten kauas ei voinut hallin pihapiiristä lähteä. Toinen rata oli E- eli agilityrata.
Se oli jo rataan tutustumisessa selkeästi kinkkisempi kuin hyppy-rata. Millin kanssa mentiin taas ensin. 10 ratavirhettä ja 7.71 sekunttia yliaikaa radalta kerättiin, mutta se ei haitannut yhtään enää loppuradasta,
sillä koko radan ajan Milli alkoi selvästi enemmän ja enemmän nauttimaan taas menosta ja radan loppu puolella joutui itsekkin tosissaan juoksemaan, että perässä pysyi ♥. Sijoituksissa oltiin 4:siä.


Nanon kanssa rata meni todella hyvin lukuunottamatta hylkyä joka tuli keppien kohdalla. Nano kun oli sitä mieltä että puomi suoritetaan ensin ja eihän siinä sitten enää mikään auttanut. Radan jälkeen asiaa mietieetyäni hoksasin, että olisi varmaan kannattanut muurin jälkeen kääntyö selin menosuuntaan, ottaa Nano todellä hyvin haltuun ja melkeimpä sylikäännöllä nakata kepeille, blokaten samalla tien puomille. Seuraavalla kerralla sitten.
Muuten rata meni todellä hyvin. Nano otti kaikki kontaktit kunnolla, eikä tehnyt pahasti edes turhia käännöksiä.



Palkintojen jaon jälkeen lähdettiin ajelemaan Oulua kohti taas monta kokemusta rikkaampina.
Kisojen jälkeen katselin Juha Lehtikankaan ottamia kuvia ja tämä löytyi niiden joukosta. Kuva on E-radan maalista. Milliä kun katsoo niin muistaa taas, miksi agilityssä jaksaa käydä, vaikka asiat ei aina mene ihan putkeen ♥.
Kuvaaja: Juha Lehtikangas