Viime lauantaina oli seuraavat OKK:n kisat ja ilmoitin molemmat koirat sinne, silläkin uhalla että jommalla kummalla tai molemmilla alkaa juoksut ennen kisoja. Onneksi näin ei käynyt ja päästiin kisaamaan. Koska Milli kisasi 2- ja Nano 1-luokassa en Milliä viitsinyt ottaa hallille mukaan aamusta, sillä aikaa ratojen välillä oli useampi tunti. Ongelma tuli siinä vaiheessa kun tajusin, että Millille pitää antaa aamulla ruoka, sillä sen vuoro o,li vasta kahden aikaan, mutta Nanon kisa alkoi jo yhdeksältä, joten sitä ei aamulla voinut ruokkia. Kuten varmaan kaikki tietää Nanolle ruoka on pyhä asia ja jos se olisi nähnyt että Milli saa ruuan ja itse jää ilman, olisi voinut kisat jäädä siihen... Onneksi Millin ollessa pieni sille ostettiin aktivointipallo, kissojen versio sillä se oli ainoa tarpeeksi pieni, nättejä kalanruoto-kuvioita ;). Kaivoin sen siis esille ja latasin sen jo perjantain iltana aamua varten valmiiksi.
Launtai aamuna piti herätä viikonlopuksi aivan liian aikaisin, sillä hallilla piti ollaa 8.30 ja Kati piti hakea kuvaamaan matkalla. Lenkin jälkeen jätin Millin kotiin aamupalalle ja Nanon kanssa suunnattiin hallille. Hallilla leiriydyttiin sopivaan paikkaan ja jäätiin odottamaan rataan tutustumista. Pakko oli käydä Nanon kanssa välillä ulkona kävemässä kun jännitti niin paljon, kädet tärisi niin paljon, ettei lähtölistaa saanut kansioon pujotettua :D. Välillä tulee oikein tahallaankin "yli jännitettyä" ennen rataantutustumista, sillä jännityksen saa kulutettua loppuun ja voi rauhassa keskittyä rataan. Tuomarin puhuttelussa tuomarista tuli heti todella mukava kuva ja ratakin oli kivan suoraviivainen. Tutustumisen jälkeen alettiin Nanon kanssa valmistautumaan radalle menoon, melko monta koirakkoa oli ennen meitä, mutta Nanolle onkin hyvä olla ennen rataa tohinassa pyörimässä niin se saa myös ylimääräisen energiansa purettua ja kuuntelee radalla. Nanolla oli ihan hirveä vauhti taas päällä, aina kuin vain pystyi niin oli pakko juosta Nanon edelle, ei tarvinnut putkille jäädä osottamaan. Nano luki rataa älyttömän hyvin ja kuunteli käskyjä. Puomin kontaktia vähän pelkäsin etukäteen, mutta otettiin se tarkasti alas asti. Kepit oli toiseksi viimeinen este ja Nano meinasi ensiksi säikäyttää melkein aloittamalla kepit väärältä puolelta. Onneksi se itse huomasi asian ennen kuin tuomari antoi kieltoa. Nano korjasi itse linjansa oikealle puolelle, eikä onneksi välittänyt älähdyksestäni, joka oli tarkoitettu kertomaan Nanolle että se on väärällä puolella. Nano nimittäin korjasi itse kulkunsa nopeammin kuin ehdin reagoida. Se selvästi tiesi menevänsä oikein, ja jatkoi siitä huolimatta kepit loppuun asti. Viimeisen hypyn jälkeen oltiinkin maalissa. 0 ratavirhettä ja aikakin alittui 11,35. Tulos -11,35, SERT ->2lk, sij,2 ♥.
Nousun seurauksena päivä vähän piteni Nanonkin osalta, sillä sillä oli toinen startti vielä 2-luokassa. Välissä käytiin hakemassa Milli kotoa ja syötiin että jaksaa loppu päivän.
Kakkosluokka aliotettiin hyppyradalla, ja sinne oli ilmoittanut vain Millin. rata meni melko hyvin takanurkkaan asti, jossa Millin hyppy jäi lyhyeksi ja se törmäsi suoraan hyppy-esteeseen. Seuraavaa estettä Milli ei meinannut hypätä, ja tuomari sanoi Millin ontuneen vähän. Toiseksi viimeiselle esteelle asti rata kuitenkin alkoi taas sujumaan, mutta siinä Milli teki taas stopin. Tuomari kehotti tarkistamaan Millin ettein mitään sattunut pahemmin törmäyksessä. Millin kopeloin läpi ja mitään paikkaa ei aristanut. Käytin Milliä vielä ulkona, että näki onko liikkeessä mitään häikkää. Nätisti ravasi ja laukkasi tietä pitkin, hyppäsi jopa oksan yli, kun semmoinen lumihangesta törrötti :). Päätin sitten mennä Millin kanssa vielä toisenkin radan ja jos se aristaa tms. niin lopettaa sitten kesken. Agility-radalla tuli tulokseksi 3 kieltoa -> hyl. Omia ohjausmokia lähinnä. Jonkun esteen eteen Milli pysähtyi, nokka melkein riman päällä, ei siis edes yrittänyt hypätä, olisiko ottanut liian varman päälle, ettei hyppää taas liian aikaisin ja sitten este olikin jo nokan edessä.
Nanon kanssa startattiin myös 2-luokan agi-radalla. Rata meni vauhdikkaasti ja hyvin takaseinälle asti, jossa Nano bongasi kepit ennen putkea, mitä en siitä olisi uskonut. Kepeille mennäkseen sen nimittäin piti tehdä putken jälkeen 90 asteen käännös, kun taas suoraan edessä oli jopa 2 putken päätä. Kouluttajakin illalla treeneissä ihmetteli, että miten Nano ne kepit onnistuikin hoksaamaan :D. Siltäkin radalta siis tulokseksi hyl.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti