Novan kanssa ollaan muutaman kerran käyty hallilla nyt kun rokotukset on olleet jo hetken voimassa. Häkissä odottelussa on vielä melkoisesti harjoiteltavaa. Pitää pitää huoli, että ovet on kunnolla kiinni, muuten Nova on sieltä nopeasti askarrellut itsensä ulos ;). Kaikuvassa hallissa kuuluvasta haukkumisesta Nova ei ole milläänsäkkään, niin paljon ihmisiä ja koiria on ihmeteltävänä :). Kaikki jotka Novaan tutustuu, kehuu sen avointa luonnetta, tartutetaan kuulemma pentukuumetta ;).
Viime sunnuntaina Millin ja Nanon treenien jälkeen aloitettiin putken harjoittelu ja jatkettiin sitä maanantai-iltana. Hirveää vauhtia juoksi suoran pitkän putken läpi, kun oli itse toisessa päässä ottamassa namin kanssa vastaan :). Jotenkin pitäisi Nova saada ymmärtämään, että kaikki muut koirat ei tykkää kun siitä että pentu tulee jalkoihin pyörimään...
Maanantaisin olen tämän syksyn kouluttanut mölli-ryhmää Veeran apukouluttajana. Ihana seurata ryhmäläisten kehittymistä viikosta toiseen :). Maanantaina saatiin mekin Novan kanssa Veeralta kehotus alkaa kotona treenailemaan kontakteja. Innokas koira ja naksu on kyllä semmoinen yhdistelmä, että mielellään kotona tuleekin treenailtua :). Ei mennyt Novalta montaa kerta ennen kuin ymmärsi, että halusin sen nousevan tyynyn päälle. Nyt ei muuta kuin seuraavaksi hakemaan oikeaa 2on2off asentoa ;).
Monipuolisia koirahommia, valokuvausta ja lenkkeilyä harrastava koiranomistaja. Kokemuksia ja huomioita niin koirien kanssa treenaamisesta, kisaamisesta kuin ihan arki elämästäkin. Maailma on kaunis kameran linssin läpi katsottuna ja välillä käydään katsomassa kauempanakin.
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
maanantai 10. joulukuuta 2012
Novan kuulumisia
Ennen kuin hankit koiran:
* Kaada kylmää omenamehua matolle ja lattialle. Kävele sitten avojaloin pimeässä.
* Pidä jaloissasi sukkia, joihin olet tehnyt reikiä tehosekoittimella.
* Mene ulos kaatosateeseen heti herättyäsi. Kävele kuraista tietä ja hoe:
"Hyvä poika, pissi ja kaki pian!"
* Peitä kaikki parhaat vaatteesi koirankarvalla, vaaleat tummalla, tummat vaalealla.
* Juokse avojaloin lumisateessa sulkemaan portti.
* Kaada lattialle puhtaat silitetyt vaatteet.
* Heitä käytettyjä alusvaatteita pitkin lattioita, kun teille tulee vieraita.
* Hyppää lempituolistasi juuri ennen elokuvan tai urheiluohjelman loppuratkaisua, ja juokse avaamaan ulko-ovi.
* Pistele ruokapöydän ja tuolien jalkoihin koloja haarukalla ja ruuvimeisselillä.
* Tiputa aamulla matolle suklaavanukasta ja yritä puhdistaa se illalla.
* Levitä aamulla lähtiessäsi vessapaperirullia ympäri taloa ja siivoa ne illalla kotiin tultuasi.
* Ota päällesi lämmin ja pehmoinen peitto, jota on lämmitetty patterin päällä ja kiedo se ympärillesi.
Samanlaisen tunteen tulet kokemaan, kun pentu nukkuu sylissäsi.
* Mene eläinlääkärin vastaanotolle, tyhjennä lompakkosi ja pyydä lääkäriä ottamaan rahat.
Jatka matkaa eläinkauppaan ja sovi, että palkkasi maksetaan suoraan sen tilille.
* Pidä itsellesi yökoulua. Herää, kun herätyskello soi klo 3:00.
Aseta 30-kiloinen jauhosäkki päällesi ja yritä nukkua.
Sivele kasvojasi wettex-liinalla, jonka olet illalla laittanut pesuvatiin vuoteen viereen. Nouse ylös, kun kello on viisi.
* Ala käyttää ulkokenkiä sisälläkin, erityisesti kura-aikana.
* Voit myös käydä syksyllä keräämässä puista tippuneita lehtiä ja levittää niitä kotiisi.
* Roiskuta vettä ympäriinsä kun tiskaat äläkä pyyhi sitä pois.
* Säilytä luuta sohvan takana ja pyydä ystäviäsi tuomaan kotiisi auton alle jääneitä eläinten raatoja ynnä muuta sellaista.
* Unohda urheiluauto ja osta pakettiauto.
* Etsi roskiksesta täysi koirankakkapussi ja pane se auton hansikaslokeroon.
* Vedä haravalla komeat jäljet autosi kylkiin. Täydellistä!
* Unohda hetkelliset mieliteot ja yllätyslähdöt! Mene kotiin aina suoraan töistä.
* Mene kävelylle, vaikka olet kuumeessa ja vaikka sataisi kaatamalla.
* Pysähdy ja tutki tarkasti jokainen purukumi, likainen paperi ja kuollut kärpänen.
* Ennen kuin päätät lopullisesti hankkia koiran, mene kylään koiraperheeseen.
Arvostele heidän koirankasvatusmenetelmiään ja kärsivällisyytensä puutetta.
Anna heille hyviä neuvoja koiran nukkumistavoista, sisäsiistiksi opettamisesta, ruokatavoista ja käytöksestä.
* Nauti, sillä tämä on viimeinen kerta elämässäsi kun tunnet itsesi täydelliseksi. ;)
Nova täytti viime lauantaina 3 kuukautta. Välillä tuntuu, että aika menee hirveän nopeasti ja ei ole koko syksynä tullut blogiakaan päivitettyä. Novan kanssa arki on sujunut hyvin. Rakkaalle lapselle on tullut jo monta nimeä, mm. termiitti, riiviö, kakara, adhd, pirpana jne. Kuten lempinimistäkin kuuluu, niin vauhtia ei ole Novan jälkeen elämästä puuttunut, eikä koskaan ole tylsää ;). Täytyy myöntää, että vähän mietitytti sheltti-pikkujouluissa, kun Nova juoksi ja leikki muiden kanssa tunnin lenkin ja kahden tunnin sisällä olon jälkeen... Samoin sheltti-lenkeilläkään ei vauhti lopu kesken ;).
* Kaada kylmää omenamehua matolle ja lattialle. Kävele sitten avojaloin pimeässä.
* Pidä jaloissasi sukkia, joihin olet tehnyt reikiä tehosekoittimella.
* Mene ulos kaatosateeseen heti herättyäsi. Kävele kuraista tietä ja hoe:
"Hyvä poika, pissi ja kaki pian!"
* Peitä kaikki parhaat vaatteesi koirankarvalla, vaaleat tummalla, tummat vaalealla.
* Juokse avojaloin lumisateessa sulkemaan portti.
* Kaada lattialle puhtaat silitetyt vaatteet.
* Heitä käytettyjä alusvaatteita pitkin lattioita, kun teille tulee vieraita.
* Hyppää lempituolistasi juuri ennen elokuvan tai urheiluohjelman loppuratkaisua, ja juokse avaamaan ulko-ovi.
* Pistele ruokapöydän ja tuolien jalkoihin koloja haarukalla ja ruuvimeisselillä.
* Tiputa aamulla matolle suklaavanukasta ja yritä puhdistaa se illalla.
* Levitä aamulla lähtiessäsi vessapaperirullia ympäri taloa ja siivoa ne illalla kotiin tultuasi.
* Ota päällesi lämmin ja pehmoinen peitto, jota on lämmitetty patterin päällä ja kiedo se ympärillesi.
Samanlaisen tunteen tulet kokemaan, kun pentu nukkuu sylissäsi.
* Mene eläinlääkärin vastaanotolle, tyhjennä lompakkosi ja pyydä lääkäriä ottamaan rahat.
Jatka matkaa eläinkauppaan ja sovi, että palkkasi maksetaan suoraan sen tilille.
* Pidä itsellesi yökoulua. Herää, kun herätyskello soi klo 3:00.
Aseta 30-kiloinen jauhosäkki päällesi ja yritä nukkua.
Sivele kasvojasi wettex-liinalla, jonka olet illalla laittanut pesuvatiin vuoteen viereen. Nouse ylös, kun kello on viisi.
* Ala käyttää ulkokenkiä sisälläkin, erityisesti kura-aikana.
* Voit myös käydä syksyllä keräämässä puista tippuneita lehtiä ja levittää niitä kotiisi.
* Roiskuta vettä ympäriinsä kun tiskaat äläkä pyyhi sitä pois.
* Säilytä luuta sohvan takana ja pyydä ystäviäsi tuomaan kotiisi auton alle jääneitä eläinten raatoja ynnä muuta sellaista.
* Unohda urheiluauto ja osta pakettiauto.
* Etsi roskiksesta täysi koirankakkapussi ja pane se auton hansikaslokeroon.
* Vedä haravalla komeat jäljet autosi kylkiin. Täydellistä!
* Unohda hetkelliset mieliteot ja yllätyslähdöt! Mene kotiin aina suoraan töistä.
* Mene kävelylle, vaikka olet kuumeessa ja vaikka sataisi kaatamalla.
* Pysähdy ja tutki tarkasti jokainen purukumi, likainen paperi ja kuollut kärpänen.
* Ennen kuin päätät lopullisesti hankkia koiran, mene kylään koiraperheeseen.
Arvostele heidän koirankasvatusmenetelmiään ja kärsivällisyytensä puutetta.
Anna heille hyviä neuvoja koiran nukkumistavoista, sisäsiistiksi opettamisesta, ruokatavoista ja käytöksestä.
* Nauti, sillä tämä on viimeinen kerta elämässäsi kun tunnet itsesi täydelliseksi. ;)
Nova täytti viime lauantaina 3 kuukautta. Välillä tuntuu, että aika menee hirveän nopeasti ja ei ole koko syksynä tullut blogiakaan päivitettyä. Novan kanssa arki on sujunut hyvin. Rakkaalle lapselle on tullut jo monta nimeä, mm. termiitti, riiviö, kakara, adhd, pirpana jne. Kuten lempinimistäkin kuuluu, niin vauhtia ei ole Novan jälkeen elämästä puuttunut, eikä koskaan ole tylsää ;). Täytyy myöntää, että vähän mietitytti sheltti-pikkujouluissa, kun Nova juoksi ja leikki muiden kanssa tunnin lenkin ja kahden tunnin sisällä olon jälkeen... Samoin sheltti-lenkeilläkään ei vauhti lopu kesken ;).
Nova kulkee mukana monessa paikassa, mm. agility-hallilla, partiokololla ja kylässä milloin missäkin. Leirillä käydessänikin useampi kysyi minne Novan olin jättänyt, valloittaa nimittäin kaikki samantien olemuksellaan ja ihanalla luonteellaan :). Parhaiten Nova tulee toimeen Katin Elli-saksanpaimenkoiran kanssa. Täytyy kyllä myöntää, että jotain samaa niissä kahdessa on ;). Toinen kiva kaveri löytyi eilen hallilla käydessä. Ruuti-jackrusselinterrierin kanssa nimittäin vetivät melkoiset matkat peräkanaa juosten ja välillä painien. Muutaman kerran taisivat juosta kentän laidalla olleesta putkestakin läpi. Molemmat agility-koiria jo pienestä pitäen ;).
Eläinlääkärissäkin käytiin rokotuksilla. Nova hurmasi henkilökunnan ja muutama kävi useammankin kerran rapsuttelemassa :). Eläinlääkäriä ja pöydällä oloa ei arastellut yhtään, meinasi ell:nkin syliin hypätä, kun pöydällä rapsutteli ;).
Eläinlääkärissäkin käytiin rokotuksilla. Nova hurmasi henkilökunnan ja muutama kävi useammankin kerran rapsuttelemassa :). Eläinlääkäriä ja pöydällä oloa ei arastellut yhtään, meinasi ell:nkin syliin hypätä, kun pöydällä rapsutteli ;).
perjantai 7. joulukuuta 2012
Itsenäisyyspäivä 6.12.2012
Itsenäisyyspäivä oli ihanan aurinkoinen ja edes pakkanen ei haitannut :). Aamupäivästä lähdettiin Novan kanssa kiertelemään Oulua ja ottamaan kuvia pakkaspäivän auringossa.
Kahdelta iltapaivällä kokoonnuttiin Tervapartion porukalla Oulujoen kirkon edustalle sytyttämään kynttilöitä sodissamme kaatuneiden Sankarihaudoille. Paikalla oli ihailtavan paljon Tervapartiolaisia purevasta pakkasesta huolimatta ja oli ilo nähdä, että myös vanhemmat olivat mukana ja osallistuivat kynttilöiden laskuun :).
Illalla sytytettiin Novan kanssa vielä kaksi kynttilää kotonakin ikkunalle.
maanantai 5. marraskuuta 2012
Nova tuli taloon
Pennun ottamista olen miettinyt jo pidemmän aikaa, aluksi se siirtyi opiskelu kiireiden ja sitten tulevan vaihdon takia. Viime kesänä kuitenkin sain vaihdossa käytyä ja pentukuume alkoi kasvaa. Selailin kasvattajien pentu-suunnitelmia ajatuksena ottaa pentu ensi keväänä, kun sopivan pentueen sopivalta kasvattajalta. Aina ei kaikki kuitenkaan mene suunnitellusti.
Puolitoista viikkoa sitten näin facebookissa kuvan ja ilmoituksen ihanasta trikki-nartusta, joka oli peruutuksen vuoksi vielä vapaana. Aloin mielenkiinnosta tutkia pennun taustoja vähän tarkemmin ja mitä pidemmälle tutkin, sitä vrmemmin tuli olo, että tämä on se pentu. Töissä oli onneksi sen verran aikaa, että ehti sähköpostia kasvattalle laittaa. Kasvattaja pian vastasikin ja kertoi lisätietoja pentueesta ja vanhemmista. Yllätyksenä pentu on sukua molemmille vanhempieni koirille, sillä pennun emän isä on Millin isä ja pennun emän emän isä on Nanon isä, melkoinen sattuma ;D. Illalla vielä soiteltiin ja sovittiin, että tulen pentua katsomaan lauantaina.
Otin Katin kaveriksi ja lauantai-aamuna suunnattiin Kokkolaan. Kokkolassa vastassa oli kasvattaja Jennika Mattila shelttinsä Netan ja vanhempiensa sheltin, Nellan kanssa. Perheeseen kuului myös poikaystävän kylkiäisenä tullut malamuutti-akita sekoitus, ihana rauhallinen jättiläinen :). Sisällä pennut oli kaikki aitausta vasten katsomassa, että kuka tuli. Kaikki pennut valloittivat heti avoimella ja rohkealla luonteellaan. Useampi tunti siinä meni pentujen kanssa peuhatessa, ulkonakin käytiin pennuille näyttämässä lunta. Rohkeasti kaikki oli hankeen hyppimässä ;). Lopulta piti sanoa haikeat jäähyväiset ja lähteä ajamaan takaisin Ouluun, sillä pennut olivat vasta seitsemän viikkoisia ja luovutusikäisiä vasta seuraavalla viikolla. Takaisin tullessa oli sumuista ja liukasta, joten sai keskittyä pelkästään ajamiseen, eikä asiaa ehtinyt oikeasti sen tarkemmin pohtia. Kotona sitten alkoi todellisuus hahmottumaan, eli että pentu on tulossa viikon päästä, kämpässä on sähköjohtoja ym. pennulle vaarallisia asioita ja edes perustarvikkeita ei vielä ollut.
Seuraava viikko olikin sitten kiireinen, hankittiin ruokaa, petiä, leluja, luita, hihnaa, harjaa, kynsisaksia, pentuaitausta, koira-apteekkia... Vanhemmilleni en pennun hankinnasta kertonut etukäteen. Varasto siivottiin, tavaroita vietiin varastoon, matot keräsin pois, suojasin johdot parhaani mukaan ja muutenkin yritin tehdä kämpästäni mahdollisimman pentu-turvallisen. Perjantai päivä meni viikonlopun partio-riihitystä järjestäessä, käytiin mm. kaupassa ja ostamassa sinolia trangioihin. Vähän Shellillä ihmettelivät, kun kysyttiin, että onko trangiaan sopiva polttoainetta, että saadaan laitettua ruokaa ja ostettiinkin samantien neljä pullollista ja vielä puntti tulitikkuja lisäksi ;). Perjantai-iltana kasailin pentuaitauksen valmiiksi ja pilkoin nameja pienemmäksi.
Aamulla heräsin kerrankin jo seitsemältä, vaikka kello oli soimassa vasta kahdeksalta, vähän vissiin jännitti ;). Katin ja Sadun kanssa otettiin suunnaksi Kokkola puoli yhdentoista aikaan ja perillä oltiin yhden jälkeen. Perillä odotti iloinen ja innokas pentulauma aikuisine koirineen. Taas rauhassa kahviteltiin, juteltiin ja leikittiin koirien kanssa. Paperit allekirjoitettiin välillä ja pentupaketti kasattiin. Lopulta oli aika lähteä Ouluun. Olin ainoa joka haki pennun lauantaina. Poika lähti uuteen kotiin sunnuntaina ja toinen tyttö maanantaina. Yksi tyttö jäi kasvattajalle emon seuraksi.
Pentu kulki aluksi todella reippaasti, mutta portilla huomasi olevansa yksin vieraassa porukassa ja iski jarrut päälle. Mentiin autolle sylikyydillä ja autossa pääsi kasvattajalta saadulle viltille. Muutaman kerran pysähdyttiin matkalla ja reippaasti pentu kävikin pissalla ja hihnassa kulkeminenkin alkoi sujumaan, kun huomasi, että on mukavampi tulla mukana, kuin jäädä yksin hihnan mitan päähän :). Autossa pitkät pätkät meni nukkuessa, oli ihana istua takapenkillä ja katsoa kun toinen tuhisi rauhassa sylissä ^_^. Hereillä ollessaan pentu tutkaili kiinnostuneena maisemia ja halusi koko ajan kiivetä mahdollisimman ylös, joko olan yli tai edessä olevalle selkänojalle :D.
Kämpille saavuttiin seitsemän aikoihin. Kävin nakkaamassa tavarat sisälle ja lähdettiin käymään vähän pissa-lenkillä. Tien toisella puolella on onneksi hyvä nurmikkoalue, eli ei tarvitse kauaksi lähteä etsimään sopivaa pissapaikkaa. Sisällä pyyhkäistiin tassut puhtaaksi ja päästiin tutkimaan paikkoja. Vähän uusi paikka jännitti ja paljon tulikin jaloissa mukana kuljettua. Illan mittaan pentukin kuitenkin rohkaistui ja melkoiset vetoleikit saatiin aikaiseksi :). Luita löytyy joka puolelta kämppää, pikkuinen kun haluaa hampailla testata kaikkea, niin on helppo vaihtaa kaikki luvaton luuhun ;). Illan mittaan käytiin vielä muutama kerta ulkona ennen kuin alettiin nukkumaan. Ensimmäiseksi yöksi otin patjan lattialle, ettei tarvitse pikkuisen yksin nukkua. Vähän aikaa pikkuinen itki ikäväänsä, mutta nopeasti nukahti. Neljän aikoihin yöllä heräili, käytiin ulkona ja jatkettiin unia. Tai ainakin yritettiin, sillä ulkoilu piristi pentua sen verran, että muun muassa hiusten syönti kiinnosti nukkumista enemmän ;). Nukahdettiin kumminkin taas lopulta ja nukuttiin rauhassa aamuun asti. Aamu meni rauhassa oleskellessa, leikkiessä ja ulkoillessa. Pitäisi varmaan hankkia semmoinen "muodikas" haalari itselle, on nimittäin pyjama-housut vähn ohkaiset ulkoillessa, mutta ei aina ehdi vetää parempiakaan housuja aamulla jalkaan kun pentu pitää juoksuttaa pihalle :). Päivän aikana pentu sai nimekseen Nova. Monta vaihtoehtoa pyöri päässä ja Nova sopi pennulle ja omaan suuhun parhaiten :).
Illalla piti mennä kotona käymään, sillä Millin ja Nanon kanssa oli agility. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja otin Novan mukaan. Kukaan kotonahan ei tiennyt edes, että pentuja olen käynyt katsomassa. Vähän jännitti, että mitä Novasta sanotaan. Normaalisti menin sisään ja mitään en sanonut ennen kuin Äiti sattui kulkemaan eteisen ohi, ja huomasi etten ollut yksin. Kaikki pelot hälveni, kun ensimmäinen kommentti oli: "Voi että mikä ihana pieni siellä on ^_^". Nova ei yhtään arastellut ketään, alas kun päästi niin saman tien kävi tervehtimässä ihmiset ja Millin ja Nanon. Valloitti kyllä samantien kaikki, Nano vielä vähän miettii alkaisiko kaveriksi vai ei, mutta pikku hiljaa sekin jo Novalle lämpenee :). Äiti heti lupasi, että Nova saa tulla maanantaina päivähoitoon, kun Äidillä on vapaa-päivä. Ulkonakin käytiin poikien apuna autoa pesemässä, melkoiset ringit Nova kyllä juoksi ja sisälle mennessä väsähtikin melkein saman tien. Se oli hyvä sillä oli aika lähteä agilityyn. Vein Novan matkalla kämpille ja Millin ja Nanon kanssa mentiin agilityyn.
Agiliidossa Nano ainakin irtosi hyvin, ainoa vaan, että suoralla olisi pitänyt kääntyäkkin välillä. Itse seisoin suoran toisessa päässä odottamassa ja Nanoa huutelemassa. Se juoksi taakseen katsomatta suoran loppuun ja siellä kääntyi ihmettelemään, kun nameja ei näkynytkään ja kutsutaan toisessa päässä :D. Saatiin kuitenkin käännökset onnistumaan. Millin kanssa meni myös hyvin, mutta mikä Millin kanssa oli treenien huippu-hetki, oli viereisessä lyhyessä harjoituksessa olleet kepit, mitkä meni monta kertaa aivan oikein ja vielä vauhdilla! Nanon kanssa myös harjoiteltiin keppejä ja erityisesti keppi kulmia, jotka meni myös mallikkaasti.
Otin koirat yöksi mukaan kämpille. Mentiin sisään ja kopasta pilkisti hyvin unisen näköinen pää :). Napattiin Nova mukaan ja käytiin vielä ilta-lenkillä. Illalla vielä muutaman kerran ehdittiin käydä ulkona ennen nukkumaan menoa. Tämän yön Nova sai jo nukkua yksin pentuaitauksessa. Vähän aikaa siellä itkeskeltiin, mutta nopeasti rauhoituttiin. Yöllä joskus viiden aikaan Milli kävi nuolemassa naamaa ja kertomassa, että Nova oli herännyt. Käytiin ulkona ja palattiin nukkumaan. Taas olisi Novalla virtaa ollut enemmänkin, mutta nopeasti rauhoituttiin ja nukuttiin vielä muutama tunti.
Aamulla ruokin ja lenkkeilytin koirat, pakkasin ne autoon ja lähdettiin vanhemmille. Kaikki koirat jätin sinne ja lähdin töihin. Ruokatunnilla menin Novan ruokkimaan ja siellähän kaikki olivatkin pihalla reippaasti juoksemassa. Nova kuulemma oli hyvin innokkaasti osallistunut kotihommiin ja ollut apuna kaikessa ;). Pihalle oli kuulemma meinannut lähteä naapuriakin seuraamaan, kun tämä oli Novaa rapsuttanut :D. Pikku hiljaa kotiudutaan ja jatketaan tutustelemista ja uusien asioiden opettelua. Nova on täydellisen ihana pentu ja koira, miljoonat kiitokset Jennikalle, kun sen uskalsit minulle tänne Ouluun asti myydä ♥.
Puolitoista viikkoa sitten näin facebookissa kuvan ja ilmoituksen ihanasta trikki-nartusta, joka oli peruutuksen vuoksi vielä vapaana. Aloin mielenkiinnosta tutkia pennun taustoja vähän tarkemmin ja mitä pidemmälle tutkin, sitä vrmemmin tuli olo, että tämä on se pentu. Töissä oli onneksi sen verran aikaa, että ehti sähköpostia kasvattalle laittaa. Kasvattaja pian vastasikin ja kertoi lisätietoja pentueesta ja vanhemmista. Yllätyksenä pentu on sukua molemmille vanhempieni koirille, sillä pennun emän isä on Millin isä ja pennun emän emän isä on Nanon isä, melkoinen sattuma ;D. Illalla vielä soiteltiin ja sovittiin, että tulen pentua katsomaan lauantaina.
Otin Katin kaveriksi ja lauantai-aamuna suunnattiin Kokkolaan. Kokkolassa vastassa oli kasvattaja Jennika Mattila shelttinsä Netan ja vanhempiensa sheltin, Nellan kanssa. Perheeseen kuului myös poikaystävän kylkiäisenä tullut malamuutti-akita sekoitus, ihana rauhallinen jättiläinen :). Sisällä pennut oli kaikki aitausta vasten katsomassa, että kuka tuli. Kaikki pennut valloittivat heti avoimella ja rohkealla luonteellaan. Useampi tunti siinä meni pentujen kanssa peuhatessa, ulkonakin käytiin pennuille näyttämässä lunta. Rohkeasti kaikki oli hankeen hyppimässä ;). Lopulta piti sanoa haikeat jäähyväiset ja lähteä ajamaan takaisin Ouluun, sillä pennut olivat vasta seitsemän viikkoisia ja luovutusikäisiä vasta seuraavalla viikolla. Takaisin tullessa oli sumuista ja liukasta, joten sai keskittyä pelkästään ajamiseen, eikä asiaa ehtinyt oikeasti sen tarkemmin pohtia. Kotona sitten alkoi todellisuus hahmottumaan, eli että pentu on tulossa viikon päästä, kämpässä on sähköjohtoja ym. pennulle vaarallisia asioita ja edes perustarvikkeita ei vielä ollut.
Seuraava viikko olikin sitten kiireinen, hankittiin ruokaa, petiä, leluja, luita, hihnaa, harjaa, kynsisaksia, pentuaitausta, koira-apteekkia... Vanhemmilleni en pennun hankinnasta kertonut etukäteen. Varasto siivottiin, tavaroita vietiin varastoon, matot keräsin pois, suojasin johdot parhaani mukaan ja muutenkin yritin tehdä kämpästäni mahdollisimman pentu-turvallisen. Perjantai päivä meni viikonlopun partio-riihitystä järjestäessä, käytiin mm. kaupassa ja ostamassa sinolia trangioihin. Vähän Shellillä ihmettelivät, kun kysyttiin, että onko trangiaan sopiva polttoainetta, että saadaan laitettua ruokaa ja ostettiinkin samantien neljä pullollista ja vielä puntti tulitikkuja lisäksi ;). Perjantai-iltana kasailin pentuaitauksen valmiiksi ja pilkoin nameja pienemmäksi.
Aamulla heräsin kerrankin jo seitsemältä, vaikka kello oli soimassa vasta kahdeksalta, vähän vissiin jännitti ;). Katin ja Sadun kanssa otettiin suunnaksi Kokkola puoli yhdentoista aikaan ja perillä oltiin yhden jälkeen. Perillä odotti iloinen ja innokas pentulauma aikuisine koirineen. Taas rauhassa kahviteltiin, juteltiin ja leikittiin koirien kanssa. Paperit allekirjoitettiin välillä ja pentupaketti kasattiin. Lopulta oli aika lähteä Ouluun. Olin ainoa joka haki pennun lauantaina. Poika lähti uuteen kotiin sunnuntaina ja toinen tyttö maanantaina. Yksi tyttö jäi kasvattajalle emon seuraksi.
Pentu kulki aluksi todella reippaasti, mutta portilla huomasi olevansa yksin vieraassa porukassa ja iski jarrut päälle. Mentiin autolle sylikyydillä ja autossa pääsi kasvattajalta saadulle viltille. Muutaman kerran pysähdyttiin matkalla ja reippaasti pentu kävikin pissalla ja hihnassa kulkeminenkin alkoi sujumaan, kun huomasi, että on mukavampi tulla mukana, kuin jäädä yksin hihnan mitan päähän :). Autossa pitkät pätkät meni nukkuessa, oli ihana istua takapenkillä ja katsoa kun toinen tuhisi rauhassa sylissä ^_^. Hereillä ollessaan pentu tutkaili kiinnostuneena maisemia ja halusi koko ajan kiivetä mahdollisimman ylös, joko olan yli tai edessä olevalle selkänojalle :D.
Kämpille saavuttiin seitsemän aikoihin. Kävin nakkaamassa tavarat sisälle ja lähdettiin käymään vähän pissa-lenkillä. Tien toisella puolella on onneksi hyvä nurmikkoalue, eli ei tarvitse kauaksi lähteä etsimään sopivaa pissapaikkaa. Sisällä pyyhkäistiin tassut puhtaaksi ja päästiin tutkimaan paikkoja. Vähän uusi paikka jännitti ja paljon tulikin jaloissa mukana kuljettua. Illan mittaan pentukin kuitenkin rohkaistui ja melkoiset vetoleikit saatiin aikaiseksi :). Luita löytyy joka puolelta kämppää, pikkuinen kun haluaa hampailla testata kaikkea, niin on helppo vaihtaa kaikki luvaton luuhun ;). Illan mittaan käytiin vielä muutama kerta ulkona ennen kuin alettiin nukkumaan. Ensimmäiseksi yöksi otin patjan lattialle, ettei tarvitse pikkuisen yksin nukkua. Vähän aikaa pikkuinen itki ikäväänsä, mutta nopeasti nukahti. Neljän aikoihin yöllä heräili, käytiin ulkona ja jatkettiin unia. Tai ainakin yritettiin, sillä ulkoilu piristi pentua sen verran, että muun muassa hiusten syönti kiinnosti nukkumista enemmän ;). Nukahdettiin kumminkin taas lopulta ja nukuttiin rauhassa aamuun asti. Aamu meni rauhassa oleskellessa, leikkiessä ja ulkoillessa. Pitäisi varmaan hankkia semmoinen "muodikas" haalari itselle, on nimittäin pyjama-housut vähn ohkaiset ulkoillessa, mutta ei aina ehdi vetää parempiakaan housuja aamulla jalkaan kun pentu pitää juoksuttaa pihalle :). Päivän aikana pentu sai nimekseen Nova. Monta vaihtoehtoa pyöri päässä ja Nova sopi pennulle ja omaan suuhun parhaiten :).
Illalla piti mennä kotona käymään, sillä Millin ja Nanon kanssa oli agility. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja otin Novan mukaan. Kukaan kotonahan ei tiennyt edes, että pentuja olen käynyt katsomassa. Vähän jännitti, että mitä Novasta sanotaan. Normaalisti menin sisään ja mitään en sanonut ennen kuin Äiti sattui kulkemaan eteisen ohi, ja huomasi etten ollut yksin. Kaikki pelot hälveni, kun ensimmäinen kommentti oli: "Voi että mikä ihana pieni siellä on ^_^". Nova ei yhtään arastellut ketään, alas kun päästi niin saman tien kävi tervehtimässä ihmiset ja Millin ja Nanon. Valloitti kyllä samantien kaikki, Nano vielä vähän miettii alkaisiko kaveriksi vai ei, mutta pikku hiljaa sekin jo Novalle lämpenee :). Äiti heti lupasi, että Nova saa tulla maanantaina päivähoitoon, kun Äidillä on vapaa-päivä. Ulkonakin käytiin poikien apuna autoa pesemässä, melkoiset ringit Nova kyllä juoksi ja sisälle mennessä väsähtikin melkein saman tien. Se oli hyvä sillä oli aika lähteä agilityyn. Vein Novan matkalla kämpille ja Millin ja Nanon kanssa mentiin agilityyn.
Agiliidossa Nano ainakin irtosi hyvin, ainoa vaan, että suoralla olisi pitänyt kääntyäkkin välillä. Itse seisoin suoran toisessa päässä odottamassa ja Nanoa huutelemassa. Se juoksi taakseen katsomatta suoran loppuun ja siellä kääntyi ihmettelemään, kun nameja ei näkynytkään ja kutsutaan toisessa päässä :D. Saatiin kuitenkin käännökset onnistumaan. Millin kanssa meni myös hyvin, mutta mikä Millin kanssa oli treenien huippu-hetki, oli viereisessä lyhyessä harjoituksessa olleet kepit, mitkä meni monta kertaa aivan oikein ja vielä vauhdilla! Nanon kanssa myös harjoiteltiin keppejä ja erityisesti keppi kulmia, jotka meni myös mallikkaasti.
Otin koirat yöksi mukaan kämpille. Mentiin sisään ja kopasta pilkisti hyvin unisen näköinen pää :). Napattiin Nova mukaan ja käytiin vielä ilta-lenkillä. Illalla vielä muutaman kerran ehdittiin käydä ulkona ennen nukkumaan menoa. Tämän yön Nova sai jo nukkua yksin pentuaitauksessa. Vähän aikaa siellä itkeskeltiin, mutta nopeasti rauhoituttiin. Yöllä joskus viiden aikaan Milli kävi nuolemassa naamaa ja kertomassa, että Nova oli herännyt. Käytiin ulkona ja palattiin nukkumaan. Taas olisi Novalla virtaa ollut enemmänkin, mutta nopeasti rauhoituttiin ja nukuttiin vielä muutama tunti.
Aamulla ruokin ja lenkkeilytin koirat, pakkasin ne autoon ja lähdettiin vanhemmille. Kaikki koirat jätin sinne ja lähdin töihin. Ruokatunnilla menin Novan ruokkimaan ja siellähän kaikki olivatkin pihalla reippaasti juoksemassa. Nova kuulemma oli hyvin innokkaasti osallistunut kotihommiin ja ollut apuna kaikessa ;). Pihalle oli kuulemma meinannut lähteä naapuriakin seuraamaan, kun tämä oli Novaa rapsuttanut :D. Pikku hiljaa kotiudutaan ja jatketaan tutustelemista ja uusien asioiden opettelua. Nova on täydellisen ihana pentu ja koira, miljoonat kiitokset Jennikalle, kun sen uskalsit minulle tänne Ouluun asti myydä ♥.
 |
| Kuvaaja: Jennika Mattila |
maanantai 22. lokakuuta 2012
Syksyn kuulumisia
Tunisiasta kotiuduin jo syyskuun alussa ja niin agility kuin partio syksykin on jo aloitettu. Partiossa jatkettiin Reetan kanssa tarpoja-vartio Ronsun johtamista. Pienin muutoskin sama vartio kuin viime vuonnakin, kaksi uutta vartiolaista saatiin heti aluksi viime vuoden seikkailijoista ja yksi täysin uusi vartiolainen vähän myöhemmin. Lisäksi kaksi vanhinta vartiolaistamme, Viivi ja Henna. olivat saavuttaneet jo samoaja-iän ja omasta halustaan siirtyivät vähän muunneltuun samoaja-ohjelmaan. Tytöt ovat ainoat samoaja-ikäiset lippukunnassamma, joten resursseja ei samoaja-vartion perustamiseen löytynyt. Tytöt jatkavaat siis Ronsun jäseninä, mutta saavat enemmän vastuuta kokouksissa, saavat vetää kokouksen tasaisin väliajoin ja osallistuvat lippukunnan kokouksiin, päätöksen tekoon ja tapahtumien sekä leirien suunnitteluun.
Muutoksena viime vuoteen ja muutamaan aikaisempaan on se, että Mixa palasi takaisin lippukunnan viikottaiseen toimintaan. Tiedoksi niille, jotka Mixaa eivät tunne, että Mixa on hyvin pitkän linjan Tervapartiolainen, joka itse asiassa elvytti lippukuntamme toiminnan jossain vaiheessa vuosia sitten. Tänä vuonna siis kokoustetaan Mixan kanssa yhtä aikaa aina tiistaisin. Tämän syksyn kokouksissa on ehditty mm. kuivata koivun ja viinimarja-pensaiden lehtiä teetä varten, käydä keräämässä rahaa SPR:n Nälkäpäivä-keräykseen, harjoitella ensiapu-tilannetta vierailevien tähtien avustuksella (kiitos Kepa ja Inkku :) ), kerrata myrkytysten ja sairauskohtausten ensiapua Viivin ja Hennan johdolla, arvioida etäisyyksiä ja kisata paari-viestissä. Myös joulukalenterien myynti on aloitettu. Jos joku on kiinnostunut ostamaan Partiolaisten adventti-kalentereita (6e/kpl), niin laittakaahan viestiä. Osa myyntitulosta menee myyjälle ja osa ainakin meidän lippukunnassa lippukunnan toiminnan tukemiseen, eli tällä hetkellä Satimen sauna-rahastoon :).
Agiliidossa tuli pitkä tauko Tunisian reissun takia. Neljään kuukauteen ei koirien kanssa rataa nähty, mutta jossain mielenhäiriössä ne silti ilmoitin OKK:n syyskuun kisoihin 23.9. Edellisenä päivänä kävin sentään talkoilemassa, että muisti miltä ne esteet näyttääkään. Oli todella mukava taas talkoilla pitkästä aikaa ja erityisesti nähdä agility-porukkaa :).
Sunnuntai-iltapäivänä pakattiin agility-kamat, kaivettiin koirille oikeat pannat, takit ja etsittiin häkki mukaan ja suunnattiin Haukkukeitaalle. Koirista näki innostuksen jo kotona, kun agility-pannat laitettiin kaulaan ja Haukkukeitaalle päästyämme ei koiraat meinanneet millään malttaa odottaa omaa vuoroaan :D.
Ensimmäiseksi oli vuorossa agility-rata. Vauhdikkaita pätkiä, mutta myös ansa-paikkoja sisältänyt rata koitui meilläkin molempien kanssa kohtalokkaaksi, eli Hyl tuloksena molemmilla. Vielä aikalailla fyysisesti samassa paikassa, mutta vähän eri aikaan molempien kanssa. Millin karkasi A:lle jo melko aikaisessa vaiheessa ja Nano hyppäsi yhden hypyn liikaa ennen A:lle menoa, kun toisen kerran tultiin samaan paikkaan. Hylyt ei olisi kuitenkaan voineet vähempää harmittaa, sillä muuten radalla ennen vaikeat paikat sujui ongelmitta. Molempien kanssa kepit oli nopeat ja tarkat, vaikka kulma ei ollut kaikkein helpoin. Kontaktit vähän jännitti varsinkin Millin kanssa ennen radalle menoa, keinulla säikähdin jo, että se tekee lentokeinun, niin päähän asti se juoksi. Ihan turhaan pelkäsin, Milli suoritti keinun oppikirjamaisesti juosten alastulo-kontaktilleja pysähtyen matalana siihen :D. Varsinainen yllätys tuli A:lla ja varsinkin puomilla, sillä Milli suoritti esteet nopeasti ja tarkasti pysähtyen(!) alastulo-kontaktilla. Tauko on selvästi tehnyt hyvää tässäkin asiassa, sillä pysähtymistä harjoiteltiin koko viime talvi vaihtelevin tuloksin. Loppusuoralla Milli yllättäen hyppäsi renkaan kehyksen ja renkaan välistä, otettiin se vielä uudestaan ennen maaliin suuntaamista.
Hyppy-radan rakennuksen aikana oli hetki aikaa odotella. Ilma oli syksyisen kylmä, joten koirilla oli takit päällä odottelun ajan. Vieläkin täytyy Pompan takkeja kehua, Millikään ei sen päälle laittoa pane pahakseen. Hyppy rata oli mukavan suoraviivaisen ja kivan näköinen aina loppusuoralla olleeseen koukeroon asti. Loppusuoralla oli nimittäin vähän sivussa yksi hyppy, joka piti vielä kaiken lisäksi suorittaa taka-kiertona.
Millin kanssa mentiin taas ensin. Alun muutamaan pitkähköä käännöstä lukuunottamatta oli meno melko tarkaan ja Millilläkin oli vauhtia ja intoa reippaasti. Jopa lopun pyörähdys saatiin suoritettua melko kunniakkaasti ja tuloksena oli hieno 0 ajassa 36,85. Tällä tuloksella sijoituksena oli 2.
Nanon kanssa muutama virhepiste saatiin kepeiltä, edistin liikaa joten Nanolla jäi ensimmäine väli kiertämättä. Korjasin vähän huolimattomasti ja Nano aloitti pujottelun väärältä puolelta, mutta kolmannella kerralla onnistuttiin. Hallinta pääsi taas vähän lipsahtamaan ja Nano kävi suorittamassa yhden ylimääräisen putken matkalla. Muuten mentiin aika tasaisesti ja hyvin. Lopun pyörähdys meinasi venyä pitkäksi, mutta sain Nanon pysäytettyä ennen kuin se olisi hypännyt väärän esteen. Ylimääräisen putken takia radalta kuitenkin tuloskena Hyl.
Hienot ja onnistuneet kisat siis ainakin meidän osalta, tulos ei aina ole se tärkein vaan se muu rata. Tänä talvena vahvistetaan vielä nyt hyvin menneitä asioita ja aletaan kiinnittämään enemmän huomiota varsinkin Nanon kanssa hallintaan. Ilmoittauduin tälle talvelle myös apukouluttajaksi mölli ryhmään, toivottavasti menee hyvin :).
Ensimmäiset treenit saatiin käytyä sunnuntaina Haukkukeitaalla, sillä halli oli saatu pystyyn ja esteet siirrettyä sisälle. Hanna-kouluttaja ei päässyt paikalle, joten treenattiin keskenämme pientä radan pätkää. Renkaan muotoinen rata, johon muun muassa laitettiin A, kepit ja rengas. Toisena harjoituksena oli etenemisharjoitus neljällä hypyllä.
Muutoksena viime vuoteen ja muutamaan aikaisempaan on se, että Mixa palasi takaisin lippukunnan viikottaiseen toimintaan. Tiedoksi niille, jotka Mixaa eivät tunne, että Mixa on hyvin pitkän linjan Tervapartiolainen, joka itse asiassa elvytti lippukuntamme toiminnan jossain vaiheessa vuosia sitten. Tänä vuonna siis kokoustetaan Mixan kanssa yhtä aikaa aina tiistaisin. Tämän syksyn kokouksissa on ehditty mm. kuivata koivun ja viinimarja-pensaiden lehtiä teetä varten, käydä keräämässä rahaa SPR:n Nälkäpäivä-keräykseen, harjoitella ensiapu-tilannetta vierailevien tähtien avustuksella (kiitos Kepa ja Inkku :) ), kerrata myrkytysten ja sairauskohtausten ensiapua Viivin ja Hennan johdolla, arvioida etäisyyksiä ja kisata paari-viestissä. Myös joulukalenterien myynti on aloitettu. Jos joku on kiinnostunut ostamaan Partiolaisten adventti-kalentereita (6e/kpl), niin laittakaahan viestiä. Osa myyntitulosta menee myyjälle ja osa ainakin meidän lippukunnassa lippukunnan toiminnan tukemiseen, eli tällä hetkellä Satimen sauna-rahastoon :).
Agiliidossa tuli pitkä tauko Tunisian reissun takia. Neljään kuukauteen ei koirien kanssa rataa nähty, mutta jossain mielenhäiriössä ne silti ilmoitin OKK:n syyskuun kisoihin 23.9. Edellisenä päivänä kävin sentään talkoilemassa, että muisti miltä ne esteet näyttääkään. Oli todella mukava taas talkoilla pitkästä aikaa ja erityisesti nähdä agility-porukkaa :).
Sunnuntai-iltapäivänä pakattiin agility-kamat, kaivettiin koirille oikeat pannat, takit ja etsittiin häkki mukaan ja suunnattiin Haukkukeitaalle. Koirista näki innostuksen jo kotona, kun agility-pannat laitettiin kaulaan ja Haukkukeitaalle päästyämme ei koiraat meinanneet millään malttaa odottaa omaa vuoroaan :D.
Ensimmäiseksi oli vuorossa agility-rata. Vauhdikkaita pätkiä, mutta myös ansa-paikkoja sisältänyt rata koitui meilläkin molempien kanssa kohtalokkaaksi, eli Hyl tuloksena molemmilla. Vielä aikalailla fyysisesti samassa paikassa, mutta vähän eri aikaan molempien kanssa. Millin karkasi A:lle jo melko aikaisessa vaiheessa ja Nano hyppäsi yhden hypyn liikaa ennen A:lle menoa, kun toisen kerran tultiin samaan paikkaan. Hylyt ei olisi kuitenkaan voineet vähempää harmittaa, sillä muuten radalla ennen vaikeat paikat sujui ongelmitta. Molempien kanssa kepit oli nopeat ja tarkat, vaikka kulma ei ollut kaikkein helpoin. Kontaktit vähän jännitti varsinkin Millin kanssa ennen radalle menoa, keinulla säikähdin jo, että se tekee lentokeinun, niin päähän asti se juoksi. Ihan turhaan pelkäsin, Milli suoritti keinun oppikirjamaisesti juosten alastulo-kontaktilleja pysähtyen matalana siihen :D. Varsinainen yllätys tuli A:lla ja varsinkin puomilla, sillä Milli suoritti esteet nopeasti ja tarkasti pysähtyen(!) alastulo-kontaktilla. Tauko on selvästi tehnyt hyvää tässäkin asiassa, sillä pysähtymistä harjoiteltiin koko viime talvi vaihtelevin tuloksin. Loppusuoralla Milli yllättäen hyppäsi renkaan kehyksen ja renkaan välistä, otettiin se vielä uudestaan ennen maaliin suuntaamista.
Nanon kanssa tehtiin vähän turhan isoja kaarroksi aina välillä ja yksi kielto otettiin ennen hylkyä, kun Nano tuli takaisin putkesta. Hallinta oli vähän hukassa paikka paikoin oman ruosteessa olon ja Nanon innon takia, ei aina heti ehtinyt käskykään Nanollakaan perille mennä kun tuuli suhisi korvissa ja menohalut oli niin korkealla. Hauskanpidon takiahan me ainakin tätä tehdään ja se on tärkeintä :). Tarkat kontaktit Nanollakin oli, vaikka se ei niillä pysähdykkään.
Hyppy-radan rakennuksen aikana oli hetki aikaa odotella. Ilma oli syksyisen kylmä, joten koirilla oli takit päällä odottelun ajan. Vieläkin täytyy Pompan takkeja kehua, Millikään ei sen päälle laittoa pane pahakseen. Hyppy rata oli mukavan suoraviivaisen ja kivan näköinen aina loppusuoralla olleeseen koukeroon asti. Loppusuoralla oli nimittäin vähän sivussa yksi hyppy, joka piti vielä kaiken lisäksi suorittaa taka-kiertona.
Millin kanssa mentiin taas ensin. Alun muutamaan pitkähköä käännöstä lukuunottamatta oli meno melko tarkaan ja Millilläkin oli vauhtia ja intoa reippaasti. Jopa lopun pyörähdys saatiin suoritettua melko kunniakkaasti ja tuloksena oli hieno 0 ajassa 36,85. Tällä tuloksella sijoituksena oli 2.
Nanon kanssa muutama virhepiste saatiin kepeiltä, edistin liikaa joten Nanolla jäi ensimmäine väli kiertämättä. Korjasin vähän huolimattomasti ja Nano aloitti pujottelun väärältä puolelta, mutta kolmannella kerralla onnistuttiin. Hallinta pääsi taas vähän lipsahtamaan ja Nano kävi suorittamassa yhden ylimääräisen putken matkalla. Muuten mentiin aika tasaisesti ja hyvin. Lopun pyörähdys meinasi venyä pitkäksi, mutta sain Nanon pysäytettyä ennen kuin se olisi hypännyt väärän esteen. Ylimääräisen putken takia radalta kuitenkin tuloskena Hyl.
Hienot ja onnistuneet kisat siis ainakin meidän osalta, tulos ei aina ole se tärkein vaan se muu rata. Tänä talvena vahvistetaan vielä nyt hyvin menneitä asioita ja aletaan kiinnittämään enemmän huomiota varsinkin Nanon kanssa hallintaan. Ilmoittauduin tälle talvelle myös apukouluttajaksi mölli ryhmään, toivottavasti menee hyvin :).
Ensimmäiset treenit saatiin käytyä sunnuntaina Haukkukeitaalla, sillä halli oli saatu pystyyn ja esteet siirrettyä sisälle. Hanna-kouluttaja ei päässyt paikalle, joten treenattiin keskenämme pientä radan pätkää. Renkaan muotoinen rata, johon muun muassa laitettiin A, kepit ja rengas. Toisena harjoituksena oli etenemisharjoitus neljällä hypyllä.
tiistai 3. heinäkuuta 2012
Pariisi
Kolme vuotta ollaan Äidin kanssa oltu lähdössä Pariisiin. Vanhemmat lupasivat maksaa reissun lakkiais-lahjana. Reissu siirtyii ja siirtyi aina eteenpäin, sillä lukujärjestyksen, ja Äidin työvuorojen yhteen sovittaminen ei ollut mitenkään helppo homma. Toukokuussa minulla ei ollut muuta koulua kuin harjoittelu, josta pystyin työvuoroja sumplimaan, joten päätettiin lähteä. Äidin piti ilmoittaa työvuoro toiveet pääsiäisviikonloppuna, mutta pääsiäisen takia ne olisikin pitänyt ilmoittaa jo aikaisemmin. Ei siis auttanut muu kuin toivoa parasta, että johonkin sopivaan aikaan sattuisi vapaata. Seuraava mahdollisuus olisi ollut kesäkuussa, kun Äidillä on loma, mutta en voinut luvata mitään, sillä Tunisian vaihto ei ollut varmistunut.
Listojen tultua toukokuussa oli sopiva vapaa. Keskiviikko aamuna pystyisi lähtemään, kunhan Äiti pääsisi yö-vuorosta ja takaisin tulo olisi sunnuntaina. Alettiin innoissaan varailemaan lippuja ja huomattiin, että sunnuntaina ei ollut yhtään vapaata lentoa takaisin :(. Eihän siinä auttanut muu kuin niellä pettymyksensä ja hyväksyä tilanne. Parin päivän päästä Äiti soitti ja kertoi, että oli sopinut pitävänsä maanantain lomaa, eli päästäisiin sittenkin lähtemään ja vielä päivää pidemmäksi aikaa kuin aikaisemmin suunniteltiin :D.
Keskiviikko-aamuna 16.5. lähdettiin siis kohti Pariisia. Uusi kamera piti käydä ostamassa pari päivää aikaisemmin, että saa kunnollisia kuvia. Oikeastaan vasta kun istuttiin lentokoneessa Oulunsalon lentokentällä ja kone lähti liikkeelle, tajusi että me oikeasti päästiin lähtemään ja illalla ollaan Pariisissa... Tukholmassa oli vaihto ja sieltä matkattiin Pariisiin.
Pariisin lentokenttä on melko iso, mutta onneksi siellä on melko hyvät opasteet ja ne on ranskan lisäksi englanniksi. Silti yksi ranskankielinen sana opeteltiin samantien varmuudenvuoksi, nimittäin sortie, ulos (on muuten osoittautunut älyttömän hyödylliseksi tiedoksi Tunisiassa ;)). Matkalaukut löydettiin helposti ja olin katsonut netistä valmiiksi miten päästään hotellille. Ensiksi piti mennä kentän sukkula-bussilla toiseen terminaaliin. Sieltä hypättiin RER B-junaan, josta vaihdettiin RER A-junaan ja lopulta T2-metrolla mentiin loppumatka. Metro- ja juna-asematkaan eivät ole mitään pieniä, joten jossain vaiheessa meinattiin eksyä. Tutkittiin opsa-taulua kun meidän viereen tuli joku ranskalainen mies kysymään tarvitaanko apua. En muista ehdittiinkö edes kunnolla vastata, kun mies alkoi laulamaan jotain kovalla äänellä. Todettiin siinä vaiheessa löytävämme oikealle junalle itse.
Pariisiin mennessä kannattaa ehdottomasti ostaa Paris Visite- lippu. Sillä saa kulkea niin monta kertaa kuin haluaa busseilla, metroilla ja junilla kaikkialla missä se on voimassa niin kauan kuin se on voimassa. Sen voi ostaa nimittäin 1,2,3 tai 5 päiväksi, joko alueille 1-3 tai 1-5. Se on kätevä ostaa lentokentältä. Kannattaa huomioida että vaikka lipun voi ostaa automaatista, pitää tiskiltä käydä hakemassa pahvinen kotelo lipulle. Koteloon nimittäin kirjoitetaan oma nimi ja kotelossa oleva numero pitää kirjoittaa lippuun.
Suhteellisen helposti päästiin hotellia lähinnä olevalle asemalle, mutta siinä sitten olikin ongelmia. Ohjeet olivat kyllä hotellille saakka, mutta ne oli jotenkin niin mystiset, että ei saatu niistä selkoa. Alkoi olla jo melko myöhä, joten paljoa ei edes ihmisiä kulkenut. Onneksi yksi nuori ranskalaismies pysähtyi ja neuvoi meille reitin hotellille. Varmisti vielä risteyksess, että näettehän tuon kyltin? Siellä on teidän hotelli. Ihan turhaan ranskalaisia haukutaan tylyiksi :). Hotellille päästyämme kirjauduttiin sisään ja mentiin huoneeseen. Huone oli melko pieni, ei sinne muuta mahtunut kuin pieni pöytä ikkunan eteen ja yksi parisänky. Vessa/suihkutila oli varmaan samankokoinen kuin aikoinaan meillä asuntovaunussa. Oltiin pitkä matka matkustettu eikä oikeastaan syöty kunnolla matkalla, joten lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Kierreltiin lähiympäristöä ja loppujen lopuksi eksyttiin mäkkärille, kun tuntui että kaikki muut paikat on kiinni ja nälkä alkoi olla jo melkoinen. Mäkkärillä oli sai valita jonottaako tiskille, vai tilaako ja maksaako ruokansa automaatista, jonka jälkeen jonottaa ruokaansa vuoronumerolla. Tiskille menevässä jonossa kiersi yksi työntekijä ottamassa tilaukset valmiiksi ja antoi samalla vuoronumeron. Meinasi olla pieni kielimuuri, mutta asiasta selvittiin hetken aikaa sitä selviteltyämme. Ongelmia aiheutti luultavasti sanojen poisson = kala ja boisson=juoma samankaltaisuus. Lopulta kuitenkin saatiin ruuat ja palattiin takaisin hotellille niitä syömään. Sen jälkeen olikin jo aika mennä nukkumaan, rttä jaksoi seuraavana aamuna herätä kaupungille.
Torstai-aamuna syötiin ensin hotellilla aamiainen, koostui lähinnä croisanteista, patongista, jogurtista, omena-piltistä, tuoremehusta ja kahvista. Ei siis ihan samanlainen kuin mihin Suomessa reissatessa on tottunut. Aamupalan jälkeen lähdettiin kohti keskustaa. Ongelmia aiheutti se, että metro kartta mikä meillä oli, ei riittänyt sille pysäkille asti mistä noustiin T2-metroon. Aikamme mietittyämme hyppäsimme vain toiseen suuntaan menevään ja eihön se tietänkään ollut oikea suunta. Onneksi päätepysäkki ei ollut kaukana, joten käytiin siellä pyörähtämässä ja suunnattiin takaisin tällä kertaa oikeaan suuntaan.
Ensimmäinen kohde oli tietysti Eiffel ;). Netistä olin lukenut ennen reissua, että laiterikon vuoksi jonot on vähintään 2 tuntia, joten oltiin siellä hyvissä ajoin. Jono ei ollut ihan mahdoton ja oltiin tultukkin sillä mentaliteetillä, ettei ole mikään kiire ja tiedettiin että joudutaan jonottamaan. Yllättävän nopeasti jono kulki ja siinä oli hyvin aikaa värkkäillä kameran säätöjen ym. kanssa. Ja räpsiä tietenkin kuvia niin Eiffelistä, kuin paikallisen pulun kosio-yrityksistä. Aika tarkkaan kaksi tuntia meni jonoon tulosta hisseille. Alle 26-vuotiaat pääsi muuten halvemmalla. Lähes kaikkiin paikkoihin alle 26-vuotiaat pääsi joko halvemmalla tai ilmaiseksi, piti vain ikä todistaa, eli passi kuljettaa mukana. Jossakin oli lisä-ehtona, että piti olla EU-maan kansalainen.
Maisemat Eiffelistä oli mahtavat ja kyllä se itsessäänkin melko hieno rakennelma. Kuvia tuli räpsittyä ihan hirveästi :). Eiffelin jälkeen hengähdettiin hetki, ennen kuin otettiin suunnaksi Notre Dame. Ensiksi mentiin kävellen, mutta jossain vaiheessa hypättiin metroon, jolla päästiin nopeammin perille. Ennen sisälle menoa käytiin etsimässä vessoja ja yksi julkinen vessa löydettiinkin kadulta. Vessat on automaattisia, eli ovi (varmaan 1,5 metriä leveä) aukesi napista painamalla suoraan kadulle. Vessaan sisälle mennessä ovi suljettiin napista ja joku kertoi vessan käyttöohjeita kaiuttimista ranskaksi. Vähän hirvitti automaatti-ovi, sillä sitä ei saanut erikseen lukkoon ja tosiaan aukesi suoraan kadulle. Vessaa ei myöskään vedetty käytön jälkeen, vaan kun poistuit vessasta, se pesi itse itsensä. Jono siis eteni melko verkkaiseen tahtiin.
Notre Dameen näytti olevan pitkä jono, mutta se kulki todella nopeasti. Onnistuttiin osumaan kirkkoon juuri messun aikaan ja ääni oli sanoinkuvaamaton. Tunnelma oli mahtava ja ääni, joka kaikui kirkon kiviseinistä oli jotain, mitä ei voi kuvitella, se täytyy kokea itse. Yritettiin päästä käymään torneissakin, mutta olivat sulkeneet ne jo siltä päivältä. Mentiin sen sijaan läheiseen kahvilaan olusille. Ilta oli vasta aluillaan, joten käytiin katsomassa maisemia riemukaaren huipulta. Portaita sai taas kiivetä melkein loputtomasti.
Hotellille mennessä ei ParisVisite korttini suostunut toimimaan, mutta onneksi lipunmyyjä oli vieressä, joten korjasi asian. Päästiin seuraavalle asemalla ja kortti ei taaskaan toiminut. Pariisissa kun pitää monesti leimata lippu myös ulosmennessä. Ei auttanut muu kuin lähteä etsimään valtavan kokoiselta asemalta illalla lipnmyyjää. Sain kävellä melko pitkälle, ennen kuin löysin apua. Selvisi samalla syykin lipun toimimattomuuteen. Olin säilyttänyt sitä laukun läppä-taskussa, jossa oli magneetti. Se nollasi lipun aina siihen koskiessaan. Myyjä tulosti uuden lipun ja sen jälkeen se toimikin moitteetta :). Ennen hotellille menoa käytiin vielä syömässä. Löydettiin yksi japanilainen paikka, jossa syötiin sushia (toinen asia, joka on pitänyt jo pitkään tehdä).
Perjantai aamuna herättiin hyvissä ajoin ja hotelli-aamiaisen jälkeen lähdettiin yrittämään uudestaan Notre Damen torneihin. Niihin päästäkseen pitää jonottaa erillisessä jonossa Notre Damen sivulla ja päätävät 20 ihmistä sisälle 20 minuutin välein. Portaita sai taas kiivetä useamman sadan verran, porras.kunto on siis syytä olla kunnossa ennen Pariisiin menoa. Kiipeäminen oli kuitenkin sen arvoista, oli tornit ja maisemat niin hienot.
Loppu päivä vietettiin Louvressa. Vähän aikaa etsittiin sisäänkääyntiä, sillä ei muistettu että sinne mennään lasi-pyramidin kautta. Etsittiin ensin normaalia ovea, josta pääsisi sisään. Louvressa käytiin ensiksi vilaisemassa Mona Lisa ja sen jälkeen kierreltiin aikalailla joka paikka läpi. Taukoja sai välillä pitää, sillä kävellyt kilometrit alkoi tuntua jaloissa. Nähtiin kuitenkin yleiskatsaus kaikesta mitä Louvressa oli näytillä.
Syömään mentiin latinalais-kortteliin. Onnistuttiin bongaamaan yksi ravintola, joka näytti aivan tupaten täydeltä, mutta tarjoilija huitoi meitä kuitenkin sisälle. Päätettiin testataa ravintola, sillä menu näytti ihan hyvältä. Ravintolassa oli todella tiivis tunnelma, pöytien ja varsinkaan tuolien välissä ei ollut paljoa tilaa. Tarjoilijat liikkuivat nopeasti ja aina kun jostain vapautui pöytä, ei mennyt kuin hetki kun se oli täytetty. Palvelu oli hyvää, tunnelma oli mukava ja lämmin sekä ruoka oli herkullista. Hinnatkaan ei päätä huimanneet. Voin lämpimästi paikkaa suositella. Tarkemmat tiedot tulee myöhemmin.
Lauantai käytettiin katakombien ihailuun. Tosin ensin ihailtiin 4 tuntia viereistä puistoa jonottaessa. Katakombit jos haluaa nähdä, kannattaa paikalle mennä heti aamusta, sillä ovet suljetaan tiettyyn aikaan, vaikka jonossa olisi kuinka paljon ihmisiä. Sisälle pääsee vain tietty määrä ihmisiä tietyin aikavälein. Jonossa meidän takana oli yksi suomalainen ja yksi ruotsalainen tyttö, joten oli seuraa sillä aikaa kun Äiti oli puistossa istumassa ja odottamassa, että jono liikkuisi :). Aamulla oli kuulemma Eiffeliinkin ollut neljän tunnin jono. Katakombit oli mahtavat, ensiksi piti kulkea jonkun matkaa käytäviä pitkin, että pääsi sisään. Koko matkan sinne porukka puheli äänekkäästi, mutta samantien kun astuivat ovesta katakombien puolelle, suut sulkeutuivat. Olin jo valmistautunut sanomaan asiasta, mutta ei onneksi tarvinnut. Luita oli valtavasti ja ne oli aseteltu kauniisti ja kunnioittavasti. Vähän hiljaiseksi käynti kyllä veti. Pois päästäkseen joutui (yllätys yllätys) kiipeämään portaita :D. Syötiin salaatit läheisessä kahviossa, oli kyllä niin isot ja täyttävät ssalaatit, ettei muuta tavinnutkaan sinä päivänä syödä. Tarjoilija oli melkoine persoona, eikä siitä aina ottanut selvää, milloin on tosissaan ja milloin ei ;).
Lähdettiin tarkastamaan Champ-Elysee, vaikkei mitenkään shoppailijoita kumpikaan olla. Ainoat asiat mitä taidettiin sieltä ostaa, oli yksi koriste-esine ja sateenvarjo, koska ulkona alkoi satamaan. Ennen Pariisiin tuloa, Äiti näki vanhan kuvan, joka oli otettu Iskästä hänen käydessään Pariisissa aikoja sitten. Kuvassa näkyi liekki-patsas, joka ankaran googletuksen jälkeen paljastui Vapauden liekiksi. Se piti siis kans käydä katsomassa. Loppu ilta kuljettiin latinalaiskorttelin pienissä kaupoissa shoppaillen matkamuistoja. Pysähdyttiin yhteen kahvilaan olusille, happy hour oli 16-20, joten oli vähän halvempaa. Joku mies alkoi keskustelemaan meidän kanssa ja kertoi, että seuraavan kerrankun tullaan Ranskaan, meidän tulisi käydä Pariisin ulkopuolella ja kertoi muun muassa joitain alueita, jossa on hienoja linnoja ja muita nähtävyyksiä.
Kahvilasta kun lähdettiin, oli jo hämärää. Olin lukenut eräästä matkablogista, että Eiffel olisi valaistu pimeällä, joten lähdettiin tarkistamaan asiaa. Eiffelille päästiin viittä minuuttia vaille 11. Mentiin rantaan, sillä sieltä oli hyvä näkymä tornille. Eiffel oli kuin olikin valaistu. Se näytti mahtavalta, tyyliltään hyvin samanlaiselta kuin Mysoren palatsi muutama vuosi sitten Intiassa. Tasalta yllätyttiin, sillä koko torni alkoi välkkymään. Oli muuten todella hienon näköinen, välkkyi varmaan viitisen minuuttia, kunnes palasi takaisin tasaiseen valaistukseen. Metro-asemalla hotellille mennessä eräs pariskunta kysyi meiltä reitti-ohjeita, näytettiin vissiin siltä, että puhuttaisiin englantia, mutta silti tiedettäisiinkin jotain :).
Sunnuntaina lähdettiin Disneyyn. Vaihtoehtona oli Versaille, mutta päätettiin jättää se toiseen kertaan. Disneyyn pääsi helpommalla sisään sivuportista ja ParisVisite-kortilla sai lipuista vähän alennusta. Ensiksi käytiin studion puolella. Kierreltiin alueella ja käytiin mm. erikoistehoste-junassa (suosittelen) ja katsomassa animaatio- sekä 4D esitykset. Ne kannattaa käydä katsomassa, oli nimittäin hienosti tehty. Harvoin kukaan valkokankaan läpi kulkee elokuvaan ja takaisin... Puiston puolella mentiin ensiksi koko alueen kiertävään junaan, sillä ajateltiin että nähtäisiin siitä kätevästi koko alue. Vielä mitä, ainoa mitä nähtiin oli puskia ja muutaman lavasteen takaosa... Kierreltiin alueella ihan jalkaisin ja käytiin mm. tapaamassa Mikkiä ja tutustumassa Ruususen linnaan. Pariisilaiseen tapaan ravintolat sulkivat ovensa 17-18 aikoihin, mikä oli melko kummallista lapsiperheiden suosimassa paikassa. Puistossa kannattaa kuunnella musiikkeja. Joka oaikassa on nimittäin omanlaisensa musiikki ja jos kuulet jonkun tietyn musiikin yht äkkiä kovempana kuin normaalisti, tiedät että jotain tapahtuu. Musiikin avulla bongattiin nimittäin ainakin 20-vuotisjuhla -juna ja Ruususen linnan suihkulähde esitys. Musiikki alkaa hetki ennen tapahtumaa, joten ehtii katomaan. Paraati on yksi asia, joka kannattaa ehdottomasti jäädä katsomaan, se on mahtavasti tehty ja sitä ei missään nimessä halua missata.
Illalla käytiin taas syömässä latinalais-korttelissa, tällä kertaa kreikkalaisessa. Se oli myös erittäin hyvä paikka ja ruokaa oli niin paljon, ettei sitä meinannut jaksaa syödä loppuun :).
Maanantaina oli aika suunnata kohti Suomea. Herättiin 6.00 ja päätettiin että syödään aamupala kentällä. Turvatarkastuksesta kun päästiin lläpi, huomattiin, että lento on myöhässä. Lennon piti lähteä 10.40 ja meidän piti olla Oulussa 18.50. Mistään ei saanut tietoa miten paljon lento on myöhässä ja terminaalissa oli 1 kahvio ja 2 pientä kauppaa, ei siis mitenkään paljoa tekemistä. 12.00 saatiin tieto, että 14.00 päästään syömään ja 17.00 saadaan lisää tietoa. Siinä vaiheessa ilmoitettiin töihin, ettei päästä huomenna tulemaan. Päästivät meidät takaisin turvatarkastuksen toiselle puolelle, mutta ei muuallakaan ollut kuin muutama kauppa ja pari ruokapaikkaa. 14.00 löydettiin ravintola, joka oli varattu pelkästään meidän lennon matkustajille. Saatiin salaatit ja pääruuaksi oli ranskalaisia ja kanaa. Jossain vaiheessa, kun ranskalaiset loppui, tarjoilivat kanan salaatin kanssa. Jotenkin osasivat kuitenkin Äidille tuoda salaatin kanssa vaikka sen jälkeen jakoivat vielä annoksi ranskalaisilla ;D.
17.00 kertoivat, että puolen tunnin päästä kertovat tarkemmin lähtöajasta. Jossain vaiheessa huomattiin, että kaksi miestä tutkii lentokoneen ulkopintaa taskulampulla! Oli kuulemma salama iskenyt koneeseen ja siihen piti joku osa vaihtaa. Jossain vaiheessa sanoivat, että lähtö olisi 19.00. Muutama matkustaja kavä kahvilassa ja takaisin tullessaan kertoivat, että sieltä saa hakea ilmaista ruokaa. Lähdettiin varmistamaan asiaa ja kysyttäessä myyjä vain kysyi, että mitä halutaan. Oltiin ensin, että no mitä on vaihtoehtoina ja kun myyjä edelleen vain kysyi, että mitä halutaan, pyydettiin salaatit, muffinit ja juotavaa. Lastasi kaiken tajottimelle ja merkkasi boarding passeihin, että oltiin käyty. Kerrottiin asiasta muillekkin samalla lennolla oleville, joita nähtiin sillä lentoyhtiö ei asiasta mitenkään informoinut. 19.30 lastasivat kolmatta konetta sille päivälle, joka oli menossa myös Tukholmaan, me vielä istuttiin odottamassa terminaalissa... Vihdoin ja viimein päästiin lähtemään 20.30. Alunperin piti lähteä 10.40. Tukholmassa oltiin 22.30 ja ohjasivat meidät suoraan kulman ympäri Helsinkiin menevän koneen tiskille, jossa oli odottamassa valmiiksi tulostetut liput kaikille. Samantien päästiin siis jatkamaan Helsinkiin.
00.00 oltiin Helsingin lentokentällä. Tiskiltä kun kysyttiin, mitä meidän pitää tehdä seuraavaksi, antoivat lapun, jolla päästiin hotelliin yöksi. Lento Ouluun lähti tosin ja 6.50 eli kauaa ei hotellissa ehdi olla. Matkatavaroista eivät osanneet sanoa muuta kuin, että jos laukut tulee kohta hihnalle, on ne ehditty siirtää koneesta toiseen. Kaikkien yllätykseksi tavarat oli ehditty siirtää ja saatiin siis mukaan samantien :D. Hotellille piti päästä bussilla, mutta bussi-pysäkillä todettiin, että illan viimeinen bussi oli mennyt muutama kymmenen minuuttia aikaisemmin. Jaettiin taksi muutaman muun kanssa ja päästiin loppujen lopuksi hotelliin. Nukkumaan päästiin 2.00 ja herätys oli 4.00. Onneksi lentokenttä-hotellissa aamupala alkaa todella aikaisin, joten saatiin syötyä ennen kentälle lähtöä. Kentällä jäätiin bussin kyydistä vahingossa väärässä terminaalissa, mutta aikaa oli niin hyvin, että helposti ehdittiin vaihtamaan terminaalia. Lento Ouluun lähti vihdoin ja viimein kello 6.50. Oulussa Iskä oli meitä vastassa kentällä. Kotona oltiin maanantain 18.40 sijaan siis tiistaina 8.30 ;).
Lopuksi vielä opas-kirja,joka oli meille ainakin ihan ehdoton koko ajan. Vähän väliä kaivettiin esiin tarkistaaksemme joko kävelyreittiä kartasta tai metrolinjoja. Heti, kun kirjaa oppi kunnolla käyttämään, se oli paras opas mitä mukana pystyi olemaan. Ehdottomasti suosittelen tämän ottamista mukaan, varsinkin jos ei ole aiempaa kokemusta Pariisista :).
Listojen tultua toukokuussa oli sopiva vapaa. Keskiviikko aamuna pystyisi lähtemään, kunhan Äiti pääsisi yö-vuorosta ja takaisin tulo olisi sunnuntaina. Alettiin innoissaan varailemaan lippuja ja huomattiin, että sunnuntaina ei ollut yhtään vapaata lentoa takaisin :(. Eihän siinä auttanut muu kuin niellä pettymyksensä ja hyväksyä tilanne. Parin päivän päästä Äiti soitti ja kertoi, että oli sopinut pitävänsä maanantain lomaa, eli päästäisiin sittenkin lähtemään ja vielä päivää pidemmäksi aikaa kuin aikaisemmin suunniteltiin :D.
Keskiviikko-aamuna 16.5. lähdettiin siis kohti Pariisia. Uusi kamera piti käydä ostamassa pari päivää aikaisemmin, että saa kunnollisia kuvia. Oikeastaan vasta kun istuttiin lentokoneessa Oulunsalon lentokentällä ja kone lähti liikkeelle, tajusi että me oikeasti päästiin lähtemään ja illalla ollaan Pariisissa... Tukholmassa oli vaihto ja sieltä matkattiin Pariisiin.
 |
| Oulun lentokentällä |
Pariisiin mennessä kannattaa ehdottomasti ostaa Paris Visite- lippu. Sillä saa kulkea niin monta kertaa kuin haluaa busseilla, metroilla ja junilla kaikkialla missä se on voimassa niin kauan kuin se on voimassa. Sen voi ostaa nimittäin 1,2,3 tai 5 päiväksi, joko alueille 1-3 tai 1-5. Se on kätevä ostaa lentokentältä. Kannattaa huomioida että vaikka lipun voi ostaa automaatista, pitää tiskiltä käydä hakemassa pahvinen kotelo lipulle. Koteloon nimittäin kirjoitetaan oma nimi ja kotelossa oleva numero pitää kirjoittaa lippuun.
Suhteellisen helposti päästiin hotellia lähinnä olevalle asemalle, mutta siinä sitten olikin ongelmia. Ohjeet olivat kyllä hotellille saakka, mutta ne oli jotenkin niin mystiset, että ei saatu niistä selkoa. Alkoi olla jo melko myöhä, joten paljoa ei edes ihmisiä kulkenut. Onneksi yksi nuori ranskalaismies pysähtyi ja neuvoi meille reitin hotellille. Varmisti vielä risteyksess, että näettehän tuon kyltin? Siellä on teidän hotelli. Ihan turhaan ranskalaisia haukutaan tylyiksi :). Hotellille päästyämme kirjauduttiin sisään ja mentiin huoneeseen. Huone oli melko pieni, ei sinne muuta mahtunut kuin pieni pöytä ikkunan eteen ja yksi parisänky. Vessa/suihkutila oli varmaan samankokoinen kuin aikoinaan meillä asuntovaunussa. Oltiin pitkä matka matkustettu eikä oikeastaan syöty kunnolla matkalla, joten lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Kierreltiin lähiympäristöä ja loppujen lopuksi eksyttiin mäkkärille, kun tuntui että kaikki muut paikat on kiinni ja nälkä alkoi olla jo melkoinen. Mäkkärillä oli sai valita jonottaako tiskille, vai tilaako ja maksaako ruokansa automaatista, jonka jälkeen jonottaa ruokaansa vuoronumerolla. Tiskille menevässä jonossa kiersi yksi työntekijä ottamassa tilaukset valmiiksi ja antoi samalla vuoronumeron. Meinasi olla pieni kielimuuri, mutta asiasta selvittiin hetken aikaa sitä selviteltyämme. Ongelmia aiheutti luultavasti sanojen poisson = kala ja boisson=juoma samankaltaisuus. Lopulta kuitenkin saatiin ruuat ja palattiin takaisin hotellille niitä syömään. Sen jälkeen olikin jo aika mennä nukkumaan, rttä jaksoi seuraavana aamuna herätä kaupungille.
 |
| Hotellissa suunnittelemassa reittiä seuraavalle päivälle |
Ensimmäinen kohde oli tietysti Eiffel ;). Netistä olin lukenut ennen reissua, että laiterikon vuoksi jonot on vähintään 2 tuntia, joten oltiin siellä hyvissä ajoin. Jono ei ollut ihan mahdoton ja oltiin tultukkin sillä mentaliteetillä, ettei ole mikään kiire ja tiedettiin että joudutaan jonottamaan. Yllättävän nopeasti jono kulki ja siinä oli hyvin aikaa värkkäillä kameran säätöjen ym. kanssa. Ja räpsiä tietenkin kuvia niin Eiffelistä, kuin paikallisen pulun kosio-yrityksistä. Aika tarkkaan kaksi tuntia meni jonoon tulosta hisseille. Alle 26-vuotiaat pääsi muuten halvemmalla. Lähes kaikkiin paikkoihin alle 26-vuotiaat pääsi joko halvemmalla tai ilmaiseksi, piti vain ikä todistaa, eli passi kuljettaa mukana. Jossakin oli lisä-ehtona, että piti olla EU-maan kansalainen.
 |
| Ensimmäinen vilaus Eiffelistä |
 |
| Eiffelin koristeluja |
 |
| Esiintyjiä Eiffelin jonossa |
 |
| Puluillakin oli vähän kevättä rinnassa ;) |
 |
| Pariisi Eiffelistä nähtynä |
 |
| Lisää Pariisin maisemia |
 |
| Matka Helsinkiin |
 |
| Eiffelin huippu |
 |
| Jono oli välillä mielenkiintoisen näköinen :) |
Maisemat Eiffelistä oli mahtavat ja kyllä se itsessäänkin melko hieno rakennelma. Kuvia tuli räpsittyä ihan hirveästi :). Eiffelin jälkeen hengähdettiin hetki, ennen kuin otettiin suunnaksi Notre Dame. Ensiksi mentiin kävellen, mutta jossain vaiheessa hypättiin metroon, jolla päästiin nopeammin perille. Ennen sisälle menoa käytiin etsimässä vessoja ja yksi julkinen vessa löydettiinkin kadulta. Vessat on automaattisia, eli ovi (varmaan 1,5 metriä leveä) aukesi napista painamalla suoraan kadulle. Vessaan sisälle mennessä ovi suljettiin napista ja joku kertoi vessan käyttöohjeita kaiuttimista ranskaksi. Vähän hirvitti automaatti-ovi, sillä sitä ei saanut erikseen lukkoon ja tosiaan aukesi suoraan kadulle. Vessaa ei myöskään vedetty käytön jälkeen, vaan kun poistuit vessasta, se pesi itse itsensä. Jono siis eteni melko verkkaiseen tahtiin.
 |
| Liekkö Louvressa sivuovi auki, kun lukko löytyi sillan kaiteesta ;) |
 |
| Sillassa oli enemmänkin lukkoja |
 |
| Notre Dame |
 |
| Lasi-ikkuna sisältä päin |
 |
| Notre Damen käytävää |
 |
| Riemukaarella |
 |
| Portaita, portaita,portaita... |
 |
| Maisemia riemukaaresta |
 |
| Riemukaaren alla |
 |
| Riemukaaren laitaa |
 |
| Tuntemattoman sotilaan hauta |
Hotellille mennessä ei ParisVisite korttini suostunut toimimaan, mutta onneksi lipunmyyjä oli vieressä, joten korjasi asian. Päästiin seuraavalle asemalla ja kortti ei taaskaan toiminut. Pariisissa kun pitää monesti leimata lippu myös ulosmennessä. Ei auttanut muu kuin lähteä etsimään valtavan kokoiselta asemalta illalla lipnmyyjää. Sain kävellä melko pitkälle, ennen kuin löysin apua. Selvisi samalla syykin lipun toimimattomuuteen. Olin säilyttänyt sitä laukun läppä-taskussa, jossa oli magneetti. Se nollasi lipun aina siihen koskiessaan. Myyjä tulosti uuden lipun ja sen jälkeen se toimikin moitteetta :). Ennen hotellille menoa käytiin vielä syömässä. Löydettiin yksi japanilainen paikka, jossa syötiin sushia (toinen asia, joka on pitänyt jo pitkään tehdä).
 |
| Sushi-annos |
 |
| Paikallinen "koirapuisto" |
 |
| Ihmekkään, kun Rellu ei meinannut toimia täällä Suomen talvessa, olis pitänyt olla piuhassa kesälläkin ;). |
 |
| Patsas Notre Damen sivulla |
 |
| Notre Damen torni takaa |
 |
| Sivu-ikkuna |
 |
| Yksityiskohtia seinällä |
 |
| Notre Damen kello |
 |
| Tornit ei ole tarkoitettu isoille ihmisille |
 |
| Lisää patsaita |
 |
| Vielä yksi :) |
Loppu päivä vietettiin Louvressa. Vähän aikaa etsittiin sisäänkääyntiä, sillä ei muistettu että sinne mennään lasi-pyramidin kautta. Etsittiin ensin normaalia ovea, josta pääsisi sisään. Louvressa käytiin ensiksi vilaisemassa Mona Lisa ja sen jälkeen kierreltiin aikalailla joka paikka läpi. Taukoja sai välillä pitää, sillä kävellyt kilometrit alkoi tuntua jaloissa. Nähtiin kuitenkin yleiskatsaus kaikesta mitä Louvressa oli näytillä.
Syömään mentiin latinalais-kortteliin. Onnistuttiin bongaamaan yksi ravintola, joka näytti aivan tupaten täydeltä, mutta tarjoilija huitoi meitä kuitenkin sisälle. Päätettiin testataa ravintola, sillä menu näytti ihan hyvältä. Ravintolassa oli todella tiivis tunnelma, pöytien ja varsinkaan tuolien välissä ei ollut paljoa tilaa. Tarjoilijat liikkuivat nopeasti ja aina kun jostain vapautui pöytä, ei mennyt kuin hetki kun se oli täytetty. Palvelu oli hyvää, tunnelma oli mukava ja lämmin sekä ruoka oli herkullista. Hinnatkaan ei päätä huimanneet. Voin lämpimästi paikkaa suositella. Tarkemmat tiedot tulee myöhemmin.
 |
| Louvren pyramidi |
 |
| Winged Victory of Samothrace |
 |
| Mona Lisa |
 |
| Taitelija kopioimassa maalausta |
 |
| Psyche revived by Cupid's kiss |
 |
| Kaksois-pyramidit |
 |
| Pyramidit lähempää |
 |
| Eiffel näkyi hotellille asti |
 |
| Huone näköalalla ;) |
Lauantai käytettiin katakombien ihailuun. Tosin ensin ihailtiin 4 tuntia viereistä puistoa jonottaessa. Katakombit jos haluaa nähdä, kannattaa paikalle mennä heti aamusta, sillä ovet suljetaan tiettyyn aikaan, vaikka jonossa olisi kuinka paljon ihmisiä. Sisälle pääsee vain tietty määrä ihmisiä tietyin aikavälein. Jonossa meidän takana oli yksi suomalainen ja yksi ruotsalainen tyttö, joten oli seuraa sillä aikaa kun Äiti oli puistossa istumassa ja odottamassa, että jono liikkuisi :). Aamulla oli kuulemma Eiffeliinkin ollut neljän tunnin jono. Katakombit oli mahtavat, ensiksi piti kulkea jonkun matkaa käytäviä pitkin, että pääsi sisään. Koko matkan sinne porukka puheli äänekkäästi, mutta samantien kun astuivat ovesta katakombien puolelle, suut sulkeutuivat. Olin jo valmistautunut sanomaan asiasta, mutta ei onneksi tarvinnut. Luita oli valtavasti ja ne oli aseteltu kauniisti ja kunnioittavasti. Vähän hiljaiseksi käynti kyllä veti. Pois päästäkseen joutui (yllätys yllätys) kiipeämään portaita :D. Syötiin salaatit läheisessä kahviossa, oli kyllä niin isot ja täyttävät ssalaatit, ettei muuta tavinnutkaan sinä päivänä syödä. Tarjoilija oli melkoine persoona, eikä siitä aina ottanut selvää, milloin on tosissaan ja milloin ei ;).
 |
| Katakombien sisäänkäynti |
 |
| Näitä portaita ei sentään kuljettu :) |
 |
| arrete c'est ici l'empire de la mort stops this is the empire of death |
 |
| Pääkallo |
 |
| Kasattuja luita |
 |
| Katakombien taidetta |
Lähdettiin tarkastamaan Champ-Elysee, vaikkei mitenkään shoppailijoita kumpikaan olla. Ainoat asiat mitä taidettiin sieltä ostaa, oli yksi koriste-esine ja sateenvarjo, koska ulkona alkoi satamaan. Ennen Pariisiin tuloa, Äiti näki vanhan kuvan, joka oli otettu Iskästä hänen käydessään Pariisissa aikoja sitten. Kuvassa näkyi liekki-patsas, joka ankaran googletuksen jälkeen paljastui Vapauden liekiksi. Se piti siis kans käydä katsomassa. Loppu ilta kuljettiin latinalaiskorttelin pienissä kaupoissa shoppaillen matkamuistoja. Pysähdyttiin yhteen kahvilaan olusille, happy hour oli 16-20, joten oli vähän halvempaa. Joku mies alkoi keskustelemaan meidän kanssa ja kertoi, että seuraavan kerrankun tullaan Ranskaan, meidän tulisi käydä Pariisin ulkopuolella ja kertoi muun muassa joitain alueita, jossa on hienoja linnoja ja muita nähtävyyksiä.
 |
| Vapauden liekki |
 |
| Öinen Eiffel |
 |
| Valo-show |
Illalla käytiin taas syömässä latinalais-korttelissa, tällä kertaa kreikkalaisessa. Se oli myös erittäin hyvä paikka ja ruokaa oli niin paljon, ettei sitä meinannut jaksaa syödä loppuun :).
 |
| Erikoistehosteita. Ensin tulta |
 |
| Sitten vettä |
 |
| Walt Disney ja Mikki |
 |
| Disneyland Parkin sisäänkäynti |
 |
| Ruususen linna |
 |
| Merirosvo alue |
 |
| Kapteeni Koukun tervehdys |
 |
| Mikkia tervehtimässä |
 |
| Tuhkimon paraati-vaunu |
 |
| Pieni Merenneito |
 |
| Nasu ja Ihaa |
 |
| Toy Story |
 |
| Sateenkaaren värisiä lintuja |
 |
| Yksi linnuista lähempää |
 |
| Leijonakuningas |
 |
| Merirosvot |
 |
| Mikki ja kumppanit |
 |
| Mikki Hiiri |
 |
| ja tietenkin Aku Ankka :) |
 |
| Puiston edessä |
 |
| Pariisin kentällä |
17.00 kertoivat, että puolen tunnin päästä kertovat tarkemmin lähtöajasta. Jossain vaiheessa huomattiin, että kaksi miestä tutkii lentokoneen ulkopintaa taskulampulla! Oli kuulemma salama iskenyt koneeseen ja siihen piti joku osa vaihtaa. Jossain vaiheessa sanoivat, että lähtö olisi 19.00. Muutama matkustaja kavä kahvilassa ja takaisin tullessaan kertoivat, että sieltä saa hakea ilmaista ruokaa. Lähdettiin varmistamaan asiaa ja kysyttäessä myyjä vain kysyi, että mitä halutaan. Oltiin ensin, että no mitä on vaihtoehtoina ja kun myyjä edelleen vain kysyi, että mitä halutaan, pyydettiin salaatit, muffinit ja juotavaa. Lastasi kaiken tajottimelle ja merkkasi boarding passeihin, että oltiin käyty. Kerrottiin asiasta muillekkin samalla lennolla oleville, joita nähtiin sillä lentoyhtiö ei asiasta mitenkään informoinut. 19.30 lastasivat kolmatta konetta sille päivälle, joka oli menossa myös Tukholmaan, me vielä istuttiin odottamassa terminaalissa... Vihdoin ja viimein päästiin lähtemään 20.30. Alunperin piti lähteä 10.40. Tukholmassa oltiin 22.30 ja ohjasivat meidät suoraan kulman ympäri Helsinkiin menevän koneen tiskille, jossa oli odottamassa valmiiksi tulostetut liput kaikille. Samantien päästiin siis jatkamaan Helsinkiin.
00.00 oltiin Helsingin lentokentällä. Tiskiltä kun kysyttiin, mitä meidän pitää tehdä seuraavaksi, antoivat lapun, jolla päästiin hotelliin yöksi. Lento Ouluun lähti tosin ja 6.50 eli kauaa ei hotellissa ehdi olla. Matkatavaroista eivät osanneet sanoa muuta kuin, että jos laukut tulee kohta hihnalle, on ne ehditty siirtää koneesta toiseen. Kaikkien yllätykseksi tavarat oli ehditty siirtää ja saatiin siis mukaan samantien :D. Hotellille piti päästä bussilla, mutta bussi-pysäkillä todettiin, että illan viimeinen bussi oli mennyt muutama kymmenen minuuttia aikaisemmin. Jaettiin taksi muutaman muun kanssa ja päästiin loppujen lopuksi hotelliin. Nukkumaan päästiin 2.00 ja herätys oli 4.00. Onneksi lentokenttä-hotellissa aamupala alkaa todella aikaisin, joten saatiin syötyä ennen kentälle lähtöä. Kentällä jäätiin bussin kyydistä vahingossa väärässä terminaalissa, mutta aikaa oli niin hyvin, että helposti ehdittiin vaihtamaan terminaalia. Lento Ouluun lähti vihdoin ja viimein kello 6.50. Oulussa Iskä oli meitä vastassa kentällä. Kotona oltiin maanantain 18.40 sijaan siis tiistaina 8.30 ;).
Lopuksi vielä opas-kirja,joka oli meille ainakin ihan ehdoton koko ajan. Vähän väliä kaivettiin esiin tarkistaaksemme joko kävelyreittiä kartasta tai metrolinjoja. Heti, kun kirjaa oppi kunnolla käyttämään, se oli paras opas mitä mukana pystyi olemaan. Ehdottomasti suosittelen tämän ottamista mukaan, varsinkin jos ei ole aiempaa kokemusta Pariisista :).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)